Pohjoismaiset medialiitot ja kustantajat muistuttavat, että riippumattoman median merkitys korostuu epävarmuuden aikana.
Tällä viikolla Eurooppa-foorumissa keskusteltiin EU:n mediapolitiikasta ja riippumattoman median toimintaedellytysten turvaamisesta. Näihin aiheisiin pureuduttiin Medialiiton yhteistyössä Journalistiliiton kanssa järjestämässä paneelikeskustelussa.
Suomalaiset luottavat uutisiin edelleen enemmän kuin missään muussa Reuters-instituutin uutistutkimukseen osallistuneessa maassa. Suomessa useimpiin uutisiin luottaa 63 prosenttia vuoden 2026 kyselyyn vastanneista.
Elinkeinoelämän ja palkansaajien keskusjärjestöt vetoavat poliittisiin päättäjiin suomalaisten lukutaidon vahvistamiseksi. Järjestöt korostavat yhteisessä julkilausumassaan, että lukutaidon heikentyminen on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka edellyttää kiireellisiä ja vaikuttavia toimenpiteitä.
Tuoreet PISA-tulokset kertovat nuorten lukutaidon jälleen heikenneen. Lukutaito vahvistuu vain lukemalla, ja siksi tarvitaan hyviä syitä tarttua teksteihin. Uutiset voivat olla yksi niistä.
EU:n uusi vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi muuttaa vastuullisuusviestinnän pelisääntöjä. Jatkossa ympäristöväitteiltä edellytetään entistä tarkempia perusteluja, läpinäkyvyyttä ja todennettavaa näyttöä myös media- ja painoalan yrityksissä.
Suomalaisten heikentyneen lukutaidon parantaminen on useiden puolueiden ohjelmissa koulutuspolitiikan kärkitavoite. Peruskoulussa olisi keskityttävä perustaitojen oppimiseen. SDP ja vihreät alentaisivat lehtien ja kirjojen verotusta.
Suomi putosi tänä keväänä kuudennelle sijalle Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä. Emme pudonneet kymmeniä sijalukuja, eikä lehdistömme ole yhtä ahtaalla kuin monessa muussa maassa, mutta suunta on silti huolestuttava. Suomen heikentynyt lehdistönvapaus ei johdu sensuurista tai poliittisesta ohjauksesta, vaan pienistä mutta merkityksellisistä yhteiskunnallisista muutoksista, jotka hiljalleen kaventavat journalismin elintilaa.
