Alustatalous haastaa demokratian – Schibsted arvioi sääntelyn tarvetta
Skandinavian suurin mediayhtiö Schibsted osallistuu vakuuttavalla tavalla keskusteluun alustatalouden ja disinformaation vaikutuksista demokratiaan ja journalismiin. Yhtiön mielestä teknojättien vastuuta ja velvoitteita olisi säänneltävä sekä EU-tasoisin määräyksin että kansallisella lainsäädännöllä.
Norjassa Aftenpostenin ja VG:n ja Ruotsissa Aftonbladetin ja Svenska Dagbladetin omistava Schibsted haluaa kirkastaa eroa Googlen ja Facebookin kaltaisten toimijoiden ja median välillä. Niinpä se puhuu raportissaan johdonmukaisesti sosiaalisista verkostoista, ei sosiaalisesta mediasta.
Sosiaaliset verkostot eivät ole kustantajia, eikä niillä ole toimituksellista vastuuta. Alustayhtiöt eivät ole sitoutuneet mihinkään kansalliseen itsesääntelyyn, johon vastuullinen media on sitoutunut esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Ne ovat luoneet omia yhteisöstandardejaan, joihin ei liity minkäänlaisia sanktioita.
Alustayhtiöt algoritmeineen eivät ole myöskään teleoperaattoreiden kaltaisia teknisiä palveluntarjoajia, jotka vain jakavat sisältöjä. Sosiaalisissa verkostoissa algoritmit ohjaavat toiminnan ja jakamisen ehtoja. Tykkäämiset ja jakamiset vaikuttavat sisällön leviämiseen. Vaikka alustat mahdollistavat puuttumisen ei-toivottuihin sisältöihin, kaikkien disinformaatiota saaneiden käyttäjien tavoittaminen korjauksen perille saamiseksi on jotakuinkin mahdotonta.
Alustayhtiöt sijoittuvat siis kustantajien ja teleyhtiöiden välimaastoon, ja sen vuoksi ne tarvitsevat oman sääntelynsä. Omavalvonnan tai itsesääntelyn varaan sääntelyä ei pidä jättää. On lähdettävä rakentamaan sääntelykehikkoa yhdistämällä sananvapautta koskevaa kansallista lainsäädäntöä ja EU-sääntelyä.
Raportissa analysoidaan sitä, miten sosiaaliset verkostot ja niiden kautta leviävä valheellinen tieto vaikuttavat demokratiaan ja journalismiin. Disinformaatiokampanjoilla on pyritty vaikuttamaan vaaleihin, lietsomaan väkivaltaa ja jopa kansanmurhaa, halvaannuttamaan demokraattisia instituutioita ja hiljentämään poliitikoita ja virkamiehiä.
Ilman sääntelyä vaarana on ongelman laajentuminen. Raportin mukaan valheiden ja manipulaation lisääntyminen on todennäköistä, mistä viestii yleistyvä deep fake -ilmiö. Raportin mukaan yritykset väärentää puheita tai tekoja ovat toistaiseksi teknisesti taitamattomia, mutta pian niitä on vaikea erottaa todesta ollenkaan. Samaan aikaan tekoäly ja henkilökohtaisen datan käyttö mahdollistavat disinformaation yhä tarkemman kohdistamisen.
Schibstedin raportin keskeiseen johtopäätökseen on helppo yhtyä: olennaista on suojella demokratiaa disinformaatiota ja vihapuhetta vastaan rajoittamatta liikaa kustantajien tai yksilöiden ilmaisunvapautta. Epäeettinen toiminta yleistyy nopeasti, jollei rajoja aseteta sääntelyllä nyt.
Päivi Mykkänen