Ansaittu luottamus
Luottamusta ei anneta, se ansaitaan teoilla.
Sanomalehtien kärkiasema luotettavimpana mediana on vahva. IRO Research Oy:n tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista pitää painettuja sanomalehtiä luotettavana mediana. Toiseksi sijoittuvat Ylen televisiokanavat, joita pitää luotettavina 73 prosenttia suomalaisista. Kuuden prosenttiyksikön ero on merkittävä.
Sanomalehtien Liitto on tutkinut medioiden luotettavuutta säännöllisesti vuodesta 2014 alkaen. Maaliskuussa 2017 mukana oli 21 eri mediaa. Eri medioiden luotettavuustasoissa on suuret erot. Esimerkiksi sosiaaliseen mediaan ei liitetä luotettavuutta.
Ensimmäisessä mittauksessa painetut sanomalehdet ja Ylen televisiokanavat jakoivat ykkössijan luottamustasolla 74 prosenttia. Tästä sanomalehdet ovat kivunneet selvästi ylöspäin ja Yle pysynyt jokseenkin ennallaan.
Luotettavuus on uutismedialle ominaisuus, josta on pidettävä huolta joka tilanteessa. Perinteiset uutismediat ovat osoittaneet pystyvänsä säilyttämään luotettavuutensa ja erottumaan selkeästi totuutta vain sivuavista jutuista ja aivan tarkoituksella tuotetuista valeuutisista. Tämä kertoo suomalaisten hyvästä medialukutaidosta. Kaikkea mitä tarjotaan, ei pidetä totena.
Suomalaisille uutiset ja tieto ajankohtaisista asioista ovat tärkeitä. Yleissivistystä pitää tärkeänä 91 prosenttia suomalaisista. Kun suomalaisilta kysytään avoimella kysymyksellä ”Mitkä mediat nimeäisit uutismedioiksi?”, selvästi eniten mainintoja tulee sanomalehdille. Toiseksi tulevat Ylen eri palvelut. Sosiaalisen median kanavat eivät saa yhtään mainintaa. Jokunen mainitsee yleistermin netti.
Uutismediaa myös kulutetaan. Lähes 90 prosenttia suomalaisista lukee sanomalehtiä. Jo tällä hetkellä uutisten kuluttamisen tapoja on paljon; heti aamulla sängyssä kännykästä, painettuna pöydän ääressä, tabletilla kahvilassa, bussissa, siellä ja täällä. Useita kertoja päivässä. Kymmenen vuoden päästä rinnakkaisia tapoja on tullut paljon lisää. Silloinkin sisällön luotettavuus on arvossaan.
Sanomalehtien päätoimittajat listasivat Suomen Lehdistön tekemässä tutkimuksessa asioita, jotka voivat vähentää uutismedian luotettavuutta. Kärkipäähän nousivat jutuissa olevat virheet, sisältöjen pinnallisuus ja klikkiotsikot. Meillä Suomessa toimittajat ovat sitoutuneet noudattamaan Julkisen sanan neuvoston Journalistin ohjeita. Vastuullisesti julkaistu sisältö on lähdekriittisesti toimitettua, faktojen osalta tarkistettua ja aidosti totuutta etsivää. Jos toimittaja mokaa, hän seisoo tunnustuksensa kanssa yleisönsä edessä. Aika kova ammatti.
Voiko onnettomuusuutiseen ottaa kuvia sosiaalisesta mediasta? Mitä teet, kun kuntapomo uhkaa sinua potkuilla juttusi takia? Entä jos haastateltavasi on tukevassa humalassa? Sanomalehti opetuksessa -verkkopalvelussa on toimittajatesti. Miten selviäisit toimittajaa kohtaavista kinkkisistäkin tilanteista? Kokeilepa tästä saman tien.
Luottamus ei ole millään tavalla itsestään selvä ominaisuus. Se ansaitaan erikseen jokaisen jutun kohdalla vain ammattitaidolla ja vastuullisuudella. Jos märkää sementtiä roiskitaan, rappaus valuu alas ja sotkee paikat. Luottamuksen kanssa ei voi roiskia.
Virheellisen ja jopa totuuden vastaisen tiedon entistä vakuuttavammat valepuvut ja tarjonta entistä yksilöidyimmin, ”juuri sinun elämääsi” koskettavin argumentein koettelevat meitä jokaista päivittäin. Hyvän medialukutaidon kehittämisen ja ylläpitämisen tärkeyttä ei voi ylikorostaa. Siinä on yhteistä työsarkaa yhteiskunnalle, kouluille, kodeille, medialle, meille kaikille.