Brysselin vaalikeväässä media-alalle tärkeitä teemoja
Strateginen kilpailukyky on EU:n seuraavan kauden keskeinen teema. Sen perustana on reilut sisämarkkinat, mikä media-alan kannalta tarkoittaa tasapuolisten kilpailuedellytysten turvaamista kansainvälisten teknologiajättien kanssa.
Strateginen kilpailukyky heijastuu myös huoltovarmuuteen, jossa Suomen materiaalisen ja henkisen huoltovarmuuden kokonaisuus toimii mallina EU-tasolla. Tiedon huoltovarmuuden edellytys on tiedotusvälineiden toimintaedellytysten ja luotettavan tiedon saatavuuden turvaaminen.
Belgian kausi EU:n puheenjohtajamaana käynnistyi tammikuussa tavoitteena saada mahdollisimman moni neuvotteluputkessa oleva säädöshanke maaliin.
Media-alan kannalta kaikki olennaiset lainsäädäntöuudistukset saatiin päätökseen, kun tekoälyä, mediavapautta ja poliittista mainontaa koskevista asetuksista saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys viime vuoden lopulla.
Belgian kauden ohjelmassa on paitsi EU:n nykyisen 5-vuotiskauden työohjelman sulkeminen myös keskustelun avaaminen unionin tulevaisuudesta. Samalla luodaan tietä joustavalle siirtymälle kohti uutta EU:n strategista ohjelmaa 2024–2029. EU:n tulevaisuutta valmistellaan tilanteessa, jossa maailmassa vallitsee suurin epävarmuus vuosikymmeniin ja Eurooppaa on koetellut koronapandemia ja Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaan.
Tulevan EU-kauden peruspilarit yhdistelmä vanhaa ja uutta
Brysselin agendalla säilyy nykyisestä ohjelmasta kaksoissiirtymä eli vihreän kasvun ja digitaalisen siirtymän toteuttaminen.
Uusia isoja EU-politiikan teemoja ovat Euroopan turvallisuus ja puolustus sekä strateginen kilpailukyky. Niihin pyritään vahvistamalla kriisinkestävyyttä, vähentämällä haitallisia riippuvuuksia ja vahvistamalla omavaraisuutta sekä luomalla toimivat reilut sisämarkkinat.
Unioni tarvitsee tasapuolisia pelisääntöjä varmistamaan reilun kilpailuasetelma eurooppalaisten yritysten ja globaalien digijättien kesken. Mediakentän osalta tämä tavoite on kirjattu jo Suomen nykyiseen hallitusohjelmaan. Sen painotus on erityisesti digitaalisessa mainosmarkkinassa.
Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on korostanut Suomen geopoliittista asemaa ja huoltovarmuuden merkitystä. Suomen kokonaisturvallisuuden malli on hyvä nostaa teemaksi myös EU-tasolla. Mediakentän näkökulmasta katsottuna on hyvin olennaista, että henkinen huoltovarmuus otetaan materiaalisen ohessa osaksi huoltovarmuuden kokonaisuutta. Tiedotusvälineiden toimintaedellytysten ja siten luotettavan tiedon turvaaminen kansalaisille on kaikissa olosuhteissa ehdottoman välttämätöntä.
Belgia on korostanut demokratian vahvistamista yhdeksi tärkeäksi tulevan kauden tavoitteeksi nykyisen komission agendalta. Demokratia ei ole itsestäänselvyys, vaan edellyttää jatkuvaa puolustamista siihen kohdistuvien uhkien, kuten hybridivaikuttamisen, johdosta. Tavoitetta toteutetaan parhaiten jatkamalla EU:n demokratiaohjelman toteuttamista. Sen keskeisenä tavoitteena on vapaiden ja riippumattomien tiedotusvälineiden tukeminen ja disinformaation torjunta.
Reilua kilpailua ja tiedon huoltovarmuutta
Yksityisen media-alan kannalta EU:n turvallisuus ja strateginen kilpailukyky tarkoittavat yhtäältä toimenpiteitä tasapuolisemman kilpailun ja toisaalta henkisen huoltovarmuuden edistämiseksi.
Reilun kilpailun toimenpiteistä keskeinen on kustantajien aseman parantaminen säätämällä globaaleille teknologiajäteille digimarkkina-asetuksen jatkoksi pakollinen neuvotteluvelvoite. Vastaavaa kilpailuoikeudellista sääntelyä on jo olemassa Australiassa ja Kanadassa. Toinen keino on ottaa EU:n tekijänoikeussääntelyyn tekoäly-yhtiöille laajempi avoimuusvelvoite tekoälyn kouluttamiseen käytetyn aineiston alkuperästä.
Tiedon huoltovarmuus tulee huomioida osana EU:n demokratiaohjelman toteuttamista turvaamalla tiedotusvälineiden elinvoimaisuutta sekä ohjaamalla EU:n jäsenmaita vahvistamaan lukutaito- ja informaatiolukutaitohankkeita. Ammattimaisen tiedonvälityksen rooli aineettoman huoltovarmuuden osana tulee entisestään kasvamaan toimintaympäristön voimakkaan muutoksen vuoksi. Yhtenä keskeisenä huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden uhkana on tekoälyn nopea kehitys.
Vaalit kesäkuussa – instituutioiden työ käynnistyy loppuvuodesta
Europarlamenttivaalit kaudelle 2024–2029 toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa kesäkuussa 6.–9.6. Suomessa vaalipäivä on 9.6. Suomi tulee saamaan 15 euroedustajaa kaikkiaan 720 edustajasta koostuvaan parlamenttiin.
Euroopan parlamentin kokoonpano poliittisine ryhmineen vahvistetaan kuuden viikon sisällä vaaleista. Silloin nimetään myös komission uusi puheenjohtaja. Komission asettaminen ja työohjelman vahvistaminen käynnistyy tämän jälkeen, ja uuden komissio työ alkaa aikaisintaan loppuvuodesta.
Suomi on hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti sitoutunut tekemään ennakollista EU-vaikuttamista valtioneuvoston kanslian johdolla ja ajamaan reilua kilpailua EU-tasolla. Tuoreimmassa julkaisussa (15.1.2024) Suomi esittää näkemyksiä EU:lle kilpailukyvyn vahvistamiseen toimivien sisämarkkinoiden avulla.