Muuttunut maailmantilanne näkyy EU-komission työohjelmassa, ja se tarvitsee myös aktiivista mediapolitiikkaa
Geopoliittiset jännitteet ovat johtaneet Euroopan unionin etsimään eurooppalaista omavaraisuutta ja yhtenäisyyttä tukevia ratkaisuja. Ne ilmenevät komission tämän vuoden työohjelmassa turvallisuutta, kilpailukykyä ja demokratiaa vahvistavina toimenpiteinä. Kaikissa näissä on paikkansa myös aktiiviselle mediapolitiikalle.
Vahvistuakseen Euroopan on toimittava nopeammin ja tehokkaammin. Komissio esittää lääkkeeksi sääntelyn yksinkertaistamista ja tehokasta toimeenpanoa. Sääntelyä kevennetään esimerkiksi vetämällä pois 37 aiempaa aloitetta.
Media-alalle tärkein poisvedettävä aloite on vuonna 2017 annettu ehdotus sähköisen viestinnän tietosuoja-asetukseksi (ePrivacy). Media-alaa koskee myös digisääntelyn yksinkertaistaminen. Molempien vaikutukset ovat auki, koska suunnitelmat ovat vielä levällään.
Luotettavan tiedonvälityksen turvaamisen kannalta on välttämätöntä, että media-alan toimintaedellytyksiä tukevaa sääntelyä toteutetaan tehokkaasti. Samalla on vältettävä uutta velvoittavaa sääntelyä, joka heikentäisi tiedon huoltovarmuuden turvaamista.
Luotettava tiedonvälitys on osa kokonaisturvallisuutta
Turvallisuus ja erityisesti EU:n puolustuskyvyn vahvistaminen on EU-johtajien ykkösteema komission tämän vuoden työohjelmassa, joka sisältää heti keväällä annettavat aloitteet puolustuksen valkoisesta kirjasta sekä strategiat varautumisunionista ja sisäisestä turvallisuudesta.
Euroopan kokonaisturvallisuus tarkoittaa fyysisen turvallisuuden ohella myös henkistä resilienssiä, jossa luotettavan tiedonvälityksen varmistamisella on tärkeä tehtävä. Sen merkitys korostuu digitaalisessa ympäristössä, jossa väärän tiedon leviäminen on valitettavan yleistä, ja tekoälyn kehitys on sitä omiaan lisäämään. Tämän myös Sauli Niinistö raportissaan komissiolle tunnisti, korostaen digi- ja medialukutaidon merkitystä varautumisessa.
Omavaraisuutta ja reilua kilpailua
Kilpailukykyisempi Eurooppa tarkoittaa komission työohjelmassa tässä maailmantilanteessa ennen kaikkea pyrkimystä irti ulkoisista riippuvuuksista ja kohti eurooppalaista omavaraisuutta.
Media-alan toimijoille tämä tarkoittaa tasapuolisten kilpailuedellytysten varmistamista, erityisesti globaalien teknologiajättien kanssa, oli sitten kyse verkkomainonnasta tai tekoälyjärjestelmien kehittämisestä ja hyödyntämisestä. Kansainväliset digijätit haukkasivat 68 prosenttia Suomessa verkkomainontaan käytetyistä mainospanostuksista vuonna 2024, ja suunta on ollut kasvava vuosi vuodelta.
Median toimintaedellytyksistä huolehtiminen tarkoittaa, että sääntely-ympäristö kunnioittaa jatkossakin mediayritysten, kuten lehti-, kirja- ja oppimateriaalikustantajien, aineettomiin oikeuksiin pohjaavia sisältöinvestointeja globaalien teknologiayhtiöiden markkinaylivoimasta huolimatta. Tämä reilun kilpailun tavoite on kirjattu myös kansalliseen hallitusohjelmaamme.
Luotettava tiedonvälitys osaksi EU:n demokratiaohjelmaa
Demokratian vahvistaminen on Euroopan komission työohjelman kantava tavoite ja erityisesti varapuheenjohtaja Henna Virkkuselle tärkeä aihe. Luotettavan, vapaan ja moniarvoisen median rooli demokratian turvaajana on kiistaton. Työohjelman konkreettisena ilmentymänä on European Democracy Shield, jota koskeva esitys annetaan alkusyksystä. Julkinen kuuleminen asiasta käynnistetään jo keväällä.
Mediakasvatuksella on tässä kokonaisuudessa tärkeä osansa. Suomessa on julkisen sektorin ja media-alan yhteistyöllä tehty tätä vuosikymmeniä. Hyviä esimerkkejä vietäväksi komission demokratiaohjelman valmisteluun ovat esimerkiksi Uutismedian liiton toteuttama Medialukutaidon aapinen yläkoululaisille, valtioneuvostossa käynnissä oleva kansallisten mediakasvatuslinjausten uudistamistyö ja eduskunnan koululaisille suuntaama demokratiakoulutus.
Myös pohjoismainen media-ala on samalla asialla. Norjalainen mediayhtiö Schibsted julkaisi hiljattain oman demokratiaraporttinsa, jota on esitelty Euroopan parlamentissa.
Ennakollisen vaikuttamisen merkitys korostuu
EU-komission työohjelma 2025 tarjoaa selkeän suunnan myös mediapolitiikan toteuttamiselle osana yhteisiin eurooppalaisiin isoihin tavoitteisiin pääsemistä. Se edellyttää kuitenkin media-alan toimijoilta ennakollista vaikuttamista ja vuoropuhelua päätöksentekijöiden kanssa niin Brysselissä kuin Suomessa.
Media-alan on tärkeää huolehtia, että luotettava tiedonvälitys, demokratia ja media-alan toimintaedellytysten turvaaminen löytävät paikkansa komission työohjelman toteuttamisessa ja Suomen EU-kantojen valmistelussa.
Eduskunnan suuri valiokunta käsitteli työohjelmaa tuoreeltaan ja korosti valtioneuvoston ja eduskunnan yhteistoiminnan tärkeyttä Suomen ennakkovaikuttamisessa. Valtioneuvosto laatii Suomen kantaa (E-kirje), jossa listataan Suomen EU-ennakkovaikuttamisen painopisteet kuluvalle vuodelle. Valtioneuvosto hyväksyy E-kirjeen EU-ministerivaliokunnassa 7.3. ja se annetaan pääministerin ilmoituksena eduskunnalle.
Eduskunta on tunnistanut Suomen avaintavoitteissa mediakasvatuksen ja -lukutaidon merkityksen tiedon huoltovarmuudelle, demokratialle ja kokonaisturvallisuudelle. Tämän viestin toistuminen Suomen kannoissa ja sen vieminen Brysseliin on tavoiteltavaa myös tänä keväänä.