Hei, sinä lapsellinen! Onko oma aika vähissä, nukut liian vähän, parisuhteellekin olisi odotuksia ja silti koet eläväsi hyvää elämää juuri nyt?
Jos nyökkäsit kolme tai neljä kertaa, elät parhaillaan todennäköisesti sitä tavanomaista lapsiperheen arkea, maailman onnellisimmassa maassa. Onnittelut!
Luultavasti jokaisella tämän kirjoituksen lukijalla on omakohtainen tai lähipiirin kautta syntyvä läheinen, mutta myös jonkinlainen työhön liittyvä sidos tähän ryhmään. Lapsiperheet ovat erittäin merkittävä ryhmä, paitsi yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti, niin myös liiketaloudellisesti.
Nämä 550 000 perhettä, yli kaksi miljoonaa ihmistä, ovat melkoinen vaikuttajaryhmä uutismedialle, kirjoille, aikakauslehdille, radion kuuntelulle, painotuotteille, ruualle, harrastuksille, päivähoitopaikoille, kouluille, terveydenhoidolle…
Tutkimusyritys Iro Research luotasi tammi–helmikuussa lapsiperheiden elämään olennaisesti liittyviä asioita syvähaastatteluin ja yli 1000:n lapsiperhevanhemman tutkimuksella. Koska ryhmä on mittava, kiinnostava ja tulokset voivat auttaa kokemaan yhteisöllisyyttä muiden arjen tasapainoilijoiden kanssa, referoin tässä kirjoituksessani Iron luvalla tutkimuksen tuloksia.
Lapsiperheissä eletään hyvää elämää, vaikka arjessa on monta ratkaistavaa asiaa
Lähes puolet lapsiperheiden vanhemmista tuntee välillä olevansa loppuun palanut. Harvan arjessa on riittävästi aikaa omaan rentoutumiseen ja harrastuksiin, ja vain joka kolmas kokee saavansa nukkua tarpeeksi. Yksinäisyys koettelee joka neljättä vanhempaa.
Lähes seitsemän kymmenestä lapsiperheen vanhemmasta on peloissaan siitä, millaisessa maailmassa lapset joutuvat elämään. Ilmastonmuutos huolettaa useampaa kuin joka toista.
Joka toisessa lapsiperheessä koetaan taloudellisia haasteita, ajan puutetta ja työ- ja perhe-elämän tasapainon vaikeutta. Joka neljännessä lapsiperheessä ollaan huolissaan perheen tulevaisuudesta, joka viidennessä perheessä joudutaan painimaan terveysongelmien kanssa.
Reilu puolet lapsiperheiden vanhemmista on hyvin tyytyväisiä parisuhteeseensa, joka neljännen suhtautuminen on välimaastoa, joka viides on tyytymätön. Enemmän yhteistä aikaa puolisonsa kanssa kaipaa kaksi kolmesta lapsiperheen vanhemmasta.
Vain seitsemän prosenttia vanhemmista toteaa, ettei heidän arjessaan ole suurempia haasteita.
Erilaisista haasteista huolimatta lapsiperheiden vanhemmista kolme neljästä kokee elämänsä olevan hyvää juuri tässä ja nyt. Lähes kaikkien lapsiperheiden vanhempien mielestä perhe on maailman tärkein asia. Neljä viidestä pitää Suomea turvallisena maana asua ja hyvänä maana lapsiperheille.
Lasten koetaan todellisuudessa kasvattavan vanhempiaan yhtä paljon kuin vanhemmat lapsiaan. Lasten myötä useampi kuin joka kolmas vanhempi on saanut itselleen uusia hyviä ystäviä.
Perheen asuinalueeseen ovat tyytyväisiä lähes kaikki, ja tilaa kotona koetaan pääsääntöisesti olevan riittävästi. Lasten myötä koti ja auto on vaihtunut joka toisessa taloudessa.
Lapsiperheen tukiverkosto muodostuvat sukulaisista ja ystävistä. Joka toinen kaipaisi kuitenkin nykyistä vahvempaa tukiverkostoa ja joka kymmenes joutuu elämään ilman minkäänlaista tukiverkostoa.
Ennemmin elämyksiä kuin materiaa
Lähes kaikki vanhemmat arvottavat elämyksien ja kokemusten tarjoamisen lapsilleen paremmaksi kuin materiaalisen tarjonnan.
Valtaosassa lapsiperheitä harrastetaan ulkoilua ja liikuntaa, elokuvien ja tv-sarjojen katselua ja pelataan ja leikitään. Yhteistä lukemista harrastaa neljä kymmenestä. Lukemisen toki soisi olevan vieläkin vahvempi yhteinen harrastus. Kaikkihan me tiedämme, että lukeminen kannattaa aina. Se on tärkeää ravintoa lasten tietojen ja taitojen kehitykselle.
Rahan kanssa oltava tarkka
Lähes joka toisella lapsiperheen vanhemmalla on turhankin usein tunne, että tili on tyhjä liian kauan ennen palkkapäivää.
Yllättäviin menoihin on varautunut hyvin reilu kolmannes ja ”pahan päivän” varalle säästää lähes 60 prosenttia lapsiperheiden vanhemmista. Joka toinen vanhempi ostaa lastensa vaatteet mieluiten käytettyinä, itselleen jonkin verran harvempi. Ruoan kallistumisen takia kaksi kolmesta on siirtynyt ostamaan halvempia tuotteita.
Reilu kymmenes haluaisi enemmän lapsia, mutta taloudelliset syyt estävät lapsimäärän kasvattamisen.
Liikaa ruutujen äärellä, mediataidot tärkeitä
Lapsista puhuttaessa jossain vaiheessa aihe siirtyy lähes aina kännyköiden liialliseen tuijottamiseen. Lähes puolet vanhemmista toteaakin lapsensa viettävän liian paljon aikaa puhelimella tai ruutujen äärellä, ja joka neljännessä taloudessa ruutuajasta riidellään usein. Samaan aikaan vanhemmat myöntävät itsekin käyttävänsä liikaa aikaa sosiaalisen median parissa.
Reilut neljä viidestä on sitä mieltä, että vanhempien pitäisi tehdä enemmän, jotta lasten kännykkäriippuvuus vähenisi. Reilu puolet pitää myös koulujen ja viranomaisten asettamia rajoituksia tarpeellisina.
Yhdeksän kymmenestä vanhemmasta pitää mediataidon opettamista tärkeänä. Kuusi kymmenestä vieläpä erittäin tärkeänä.
Mainostajat eivät ole kiinnostuneita, päättäjät ja virkamiehet eivät ymmärrä
Lapsiperheiden vanhemmista vain joka viides kokee olevansa kiinnostava kuluttaja mainostajan mielestä. Tämä on varmasti osasyy siihen, että mainontaan suhtaudutaan varsin nihkeästi.
Päättäjien ja virkamiesten ymmärrys lapsiperheiden haasteista saa heikon tuloksen. Vain 13 prosenttia kokee ymmärryksen hyväksi, 63 prosenttia heikoksi.
Julkinen terveydenhuolto on hyvää reilun kolmanneksen mielestä, vajaan kolmanneksen mielestä huonoa. Koulujärjestelmään on tyytyväinen selvästi useampi, kaksi kolmesta, tyytymättömiä on vain joka kymmenes. Tulos on lähes sama päivähoidon osalta.
Summa summarum: lapsiperheen arki on täynnä iloa ja hankaluuksia. Enemmän kuitenkin onnea ja iloa!