Hyvä paha some
Sosiaalinen media on merkittävästi edistänyt uutisten ja informaation saatavuutta ympäri maailmaa. Internet ja erityisesti sosiaalinen media ovat mullistaneet tavat, joilla ihmiset luovat tietoa ja pääsevät tietoon käsiksi. Sosiaalisella medialla on myös ollut vaikutus siihen, kuinka ihmiset löytävät ja jakavat faktapohjaista tietoa.
Esimerkiksi Suomessa 47 prosenttia ihmisistä seurasi uutisia sosiaalisen median kautta vuonna 2017 (Reuters Digital News Report). Nuorisosta (18–24-vuotiaat) peräti 80 prosenttia piti sosiaalista mediaa pääasiallisena uutisväylänä.
Monen tutkijan mukaan sosiaalinen media on jopa voimauttanut ihmisiä ja sitä myöten tehnyt heistä vähemmän riippuvaisia instituutioista ja perinteisestä mediasta. Joissakin maissa sosiaalisen median on nähty jopa edistävän demokratiaa. Positiivinen näkökulma on kuitenkin perustunut olettamukseen siitä, että käyttäjät löytävät kaiken informaation keskeltä olennaisimmat uutiset.
Yhdysvaltain vuoden 2016 vaaleissa vilkastuneet keskustelut valeuutisista käänsivät ihmisten huomion sosiaalisen median negatiivisiin vaikutuksiin. Demokratioiden vaarantumisen lisäksi sosiaalisen median vaikutukset ulottuvat vahvasti myös median liiketoimintaan.
Uusi näkökulma sisältöön
Sosiaalisen median yritykset, kuten Twitter ja Facebook, ovat syntyneet internetiin ja sen myötä saavuttaneet etulyöntiaseman perinteisiin julkaisijoihin nähden. Ne ovat myös ottaneet mobiilin haltuunsa paremmin ja nopeammin. Yksi syy siihen miksi ihmiset käyttävät paljon aikaa sosiaalisen median alustoilla on alustojen käyttäjäkeskeisyys. Käyttöliittymät ovat intuitiivisia, helppokäyttöisiä ja responsiivisia. Palvelun kokemus säilyy hyvänä, vaikka käyttäjä hyppäisi tietokoneen selaimesta mobiililaitteeseen. Tällaisen saumattoman ja miellyttävän kokemuksen luomisessa monella perinteisellä julkaisijalla on vielä tekemistä.
Median yleisöjen siirtyessä digiin mainostajat seuraavat perässä. Digin mainosbudjettien kasvaessa alustat, kuten Facebook ja Google, ovat olleet valmiina korjaamassa pottia, haalien yli kolmasosan mainoseuroista. Median toimialan sopeutuminen sosiaalisen median aiheuttamiin muutoksiin on vaatinut sisällöntuotannon prosessien uudelleenmuotoilua. Sisällöntuotannon on pitänyt vastata mahdollisimman monen alustan julkaisutarpeita.
Uusien järjestelmien käyttöönoton lisäksi sosiaalinen media on osaltaan pakottanut sisällöntuottajia miettimään sisältöä uudella tavalla. Yksi suurimmista kulttuurimuutoksista on ollut printin ja digin mustavalkoisesta erottelusta luopuminen. Monen sopeutumisen ytimessä on ollut se, että printtiä ja digiä ei enää tehdä erikseen, vaan keskitytään sisältöön ja sen jälkeen mietitään, miten se sopii millekin alustalle.
Uudet osaamistarpeet ja journalistisen sisällön vaaliminen
Sosiaalinen media on luonteeltaan vuorovaikutuksellista ja henkilökohtaisempaa kuin perinteinen media. Menestyminen sosiaalisessa mediassa vaatii säännöllistä julkaisuaikataulua, korkealaatuisia kuvia ja videoita, keskustelua sekä aitoa ja johdonmukaista sisältöä. Tämä näkyy erityisesti suuren suosion saavuttaneissa blogeissa, joiden tärkein oppi liittyy aitoon, vuorovaikutukselliseen, yleisöä puhuttelevaan sisältöön.
Sosiaalisen median aiheuttamat muutokset ovat lisänneet myös median osaamistarpeita. Monet yhdysvaltalaiset uutismediat ovat korostaneet tarvetta ymmärtää yleisöjen arkea. Tätä varten moni mediayritys on perustanut yleisön sitouttamiseen erikoistuneita tiimejä ja palkannut sosiaalisen median managereita analysoimaan lukijoiden dataa ja avustamaan toimitusten työtä. Muutosvalmiuden kasvaessa yhä useampi mediayritys on pyrkinyt palkkaamaan lisää dataosaajia, kuten data-analyytikkoja ja kasvuhakkereita. Verkon analytiikan ja sisältöjen suosion mittaamisen näkyvän panostamisen lisäksi digin ketterä kokeilu kiinnostaa. Enenevä panostaminen ICT-osaamisen on paikoin johtanut jopa siihen, että ansaintamahdollisuuksia on haettu muualta kuin sisällöistä.
Tähän mennessä alan muutosta on kuitenkin rakennettu journalistisen sisällön varaan ja sen ympärille. Kannattavan sisältölähtöisen liiketoimintamallin rakentaminen verkossa ja sosiaalisessa mediassa on silti erittäin haastavaa. Tämä vaatii jatkuvaa tasapainoilua teknologian ja journalistisen sisällön välillä. Kun kasvua haetaan jatkuvasti perinteisten toimintojen ulkopuolelta, on olennaista miettiä, kuinka vahvana uusien digitaalisten palvelujen suhde perinteisiin mediasisältöihin tulee pysymään. Skenaariossa, jossa uudenlainen tarjonta menestyy ilman mediasisältöjen julkaisemisesta saatavia synergiaetuja, on vaarana, että yhteiskunta jää ilman journalismin tuottamia positiivisia ulkoisvaikutuksia.