Jakelun järkeistäminen on tärkeintä – ei valtiontuki
Postin ehdottama valtiontuki ilman rakenteellisia uudistuksia ja toiminnan tehostamista ei ratkaisisi jakelun ongelmia. Medialiiton mallissa ensisijaista on järkeistää jakelua yhdistämällä erillisiä jakeluja ja kilpailuttamalla jakotyö alueellisesti.
”Eikö kaiken postin voisi jakaa yhdellä kertaa – kirjeet ja muutkin lehdet aamulla yhtä aikaa sanomalehden kanssa?”
Näin on moni poliittinen päättäjä kysynyt minulta viime aikoina spontaanisti heti kuullessaan jakelu-sanan.
”Kyllä, juuri niin. Olet oikeassa, täsmälleen sitä me esitämme”, on ollut ilo vastata.
Tämä vuoropuhelu kuvaa hyvin päättäjien tietoisuutta postinjakelun ongelmista ja näkymistä: Nykyinen malli ei toimi nyt eikä etenkään tulevaisuudessa, kun jaettava edelleen vähenee. Seuraavalta hallitukselta tarvitaan pikaisia toimia, jotta kansalaisten tiedonsaanti kyetään turvaamaan.
Myös valtionyhtiö Posti on julkistanut oman ehdotuksensa. Sen kärjessä on määräaikainen valtiontuki sanomalehtien jakeluun haja-asutusalueilla. Toisena tavoitteena on yleispalvelukirjeiden jakeluvelvoitteen väljentäminen entisestään.
Media-ala ei kannata valtiontuen kaatamista nykyiseen jakelurakenteeseen, käytännössä pitkälti Postille. Valtiontuen myöntäminen ilman rakenteellisia uudistuksia ja toiminnan tehostamista ei riitä ratkaisemaan jakelun kannattavuutta. Lisäksi se pahentaisi hinnoitteluun liittyviä ongelmia Postin toimiessa useilla markkinoilla, jopa mainostilan myyjänä.
Ennen veronmaksajien kukkarolle menoa on järkeistettävä jakelua. Medialiiton ja Sanomalehtien Liiton uudistusmallissa on kolme pääkohtaa. Yksikään niistä ei ole valtiontuki.
- Nykyisiä erillisiä jakeluja on yhdistettävä. Taajamissa ei ole jatkossa varaa kahteen päivittäiseen jakokertaan: sanomalehdet varhain aamulla ja muu posti päivällä tai illalla. Yhdistämisessä ratkaisevinta on sanomalehden tilaajan tarvitsema aikataulu. Muu posti voi tulla lehden kanssa samaan aikaan.
- Jakelutyö on kilpailutettava alueellisesti koko maassa. Paras tarjous voittakoon, olkoon se Postin, jonkin yksityisen jakeluyhtiön tai muun alan toimijan. Maaseudulla paikallinen yrittäjä voi yhdistää postinjakeluun myös muita palveluja. Kilpailuttaja ei voi olla yksi kilpailuun osallistuva yritys, vaan tehtävä on annettava julkiselle vallalle.
- Postin yhteiskunnallinen palvelutehtävä ja rooli markkinaehtoisessa jakelukilpailussa, kuten paketti- ja logistiikkaliiketoiminnassa, on eriytettävä toisistaan. Säännöllisten jakelupalvelujen – lehdet, kirjeet ja muu posti – järjestämisvastuu voidaan siirtää viranomaiselle tai voittoa tavoittelemattomalle erityistehtäväyhtiölle.
Vasta näiden toimien jälkeen voidaan harkita valtiontukea. Valtion ostopalvelut voivat olla tarpeen jossain päin Suomea, riippuen päättäjien määrittelemästä palvelutasosta.
Tukimalleja pohdittaessa on muistettava, että käytettävissä on tehokkaampi ja kilpailuneutraali tapa tukea journalismin ja kirjallisuuden elinkelpoisuutta: julkaisujen arvonlisäverokannan alentaminen. Se edistää tilaamisen ja lukemisen kautta demokratiaa, yhteiskunnan sivistys- ja osaamistasoa ja kotimaista kulttuuria.