Journalismin pelisääntöjä on tarpeen avata kaikenikäisille mediankäyttäjille
Mediakasvatustyötä on tehty Suomessa pitkään ja laadukkaasti, mutta pääasiassa lapsille ja nuorille. Mediataitojen oppiminen ei kuitenkaan ole lasten ja nuorten yksinoikeus, sillä aikuisetkaan eivät ole taidoiltaan valmiita.
Viime viikolla vietettiin uutismedian ja koulujen yhteistä Uutisten viikkoa. Mediakasvatuksen teemaviikon aikana uutismedioissa ympäri Suomen puhuttiin paljon vastuullisen journalismin ja luotettavan tiedon merkityksestä. Jutuissa avattiin konkreettisesti sitä, mitä toimituksessa tapahtuu, keitä siellä on töissä, miten jutut syntyvät ja miten journalismi toimii.
Journalismin pelisääntöjen avaaminen lapsille ja nuorille on välttämätöntä, koska ei voida olettaa, että ne olisivat heille itsestään selviä. Epätietoisuutta voi olla esimerkiksi siitä, voiko juttuja lehteen ostaa rahalla tai siitä, millainen on journalismin suhde faktoihin. Parhaimmillaan lapsilta ja nuorilta tulevien kysymysten kautta voikin päästä kiinni aivan journalismin etiikan ydinkysymyksiin.
Hieman yllättävästi valtaosa nuorista kokee journalismin erottamisen muista sisällöistä, esimerkiksi mainoksista, varsin helppona. Tämä selvisi Uutisten viikolle tuottamassamme tutkimuksessa. Käytännön media-arki on osoittanut kuitenkin toisin. Journalistisen sisällön erottaminen sosiaalisen median virrasta, esimerkiksi natiivimainoksista tai blogitekstien otsikoista, vaatii varsin vahvoja medialukutaitoja aivan kaikenikäisiltä mediankäyttäjiltä.
Journalismin ja sen pelisääntöjen tunnistaminen ei ole itsestään selvää aikuisillekaan. Paitsi nuorten myös aikuisten mediankäytössä on tapahtunut kuluneen kymmenen vuoden aikana iso murros, ja tapa kuluttaa journalismia on muuttunut. Kun journalismia kohdataan nykyään mitä moninaisimmissa ympäristöissä, aivan keskeinen median käyttäjän taito on osata tunnistaa journalismi ja muu vastuullisen median tuottaman sisältö kaiken muun seasta.
Aikuisten mediakasvatus tarvitsee uusia avauksia
Mediakasvatustyötä on tehty Suomessa pitkään ja laadukkaasti, mutta pääasiassa lapsille ja nuorille – niin myös Uutismedian liiton mediakasvatustoiminnassa. Viime vuosina on kuitenkin herätty tiedostamaan myös aikuisten medialukutaidon tukemisen tärkeys. Esimerkiksi Valtioneuvoston mediapoliittisessa ohjelmassa (2018) linjataan, että aikuisten kriittisen medialukutaidon parantamiseen tulee suunnata uusia toimia. Myös Kansallisissa mediakasvatuslinjauksissa (2019) korostetaan, että hyvät medialukutaidot kuuluvat kaikille ja kaikenikäisille. Viime Mediataitoviikolla julkaisemamme tutkimuksen mukaan lähes kaikki suomalaiset ovat sitä mieltä, että mediataitoja voi oppia vielä aikuisenakin.
Mediataitojen oppiminen ei siis ole lasten ja nuorten yksinoikeus, eivätkä aikuisetkaan ole mediataidoiltaan valmiita. Aikuisille suunnattua mediakasvatuksellista sisältöä on kuitenkin edelleen tarjolla vain vähän. Myös mediayritysten tekemä mediakasvatustyö kohdistuu valtaosin lapsiin ja nuoriin.
Tällä viikolla vietetään jälleen Mediataitoviikkoa. Viikko muistuttaa mediataitojen kuuluvan kaikille, myös aikuisille.
Uutismedian liitto on yhdessä Aikakausmedian kanssa mukana Mediataitoviikolla kehittämässä erityisesti aikuisten mediataitoja. Mediataitoviikolle tuottamamme Mediaa, kiitos -verkkoaineisto haastaa aikuisia mediankäyttäjiä pohtimaan omaa suhdettaan mediaan ja erityisesti journalismiin. Sen tavoitteena on vahvistaa journalismin ja sen pelisääntöjen tunnistamista.
Aikuisten medialukutaidon tukemiseen tarvitaan lisää paukkuja – ja Mediaa, kiitos! -sivustomme on tässä yksi avaus. Osana projektia haastamme yhdessä Aikakausmedian kanssa suomalaisia mediayrityksiä avaamaan journalismin pelisääntöjä ja sen tekemisen käytäntöjä myös aikuisille mediankäyttäjille – sanoma- ja aikakauslehtien ylivoimaisesti suurimmalle kohderyhmälle. Otatko haasteen vastaan?
Tutustu sivustoon: www.mediaakiitos.fi