Journalismin tulee olla merkityksellistä myös nuorille
Medialla on keskeinen rooli nuorten lukutaidon tukemisessa. Median monipuolinen käyttö vahvistaa tutkitusti lukutaitoa. Siksi uutismedian tulisi tarjota nuorille entistä merkityksellisempiä sisältöjä. Lukutaitoa juhlistetaan jälleen 8.9. YK:n kansainvälisenä lukutaitopäivänä.
Monipuolisella mediankäytöllä on selvä yhteys nuorten lukutaitoon ja kielelliseen osaamiseen. Hiljattain julkaistussa yhdeksäsluokkalaisten kielitaidon arvioinnissa (Karvi) selvisi, että ne nuoret, jotka käyttävät digitaalista mediaa päivittäin 2–3 tuntia, ovat kielellisiltä taidoiltaan vahvempia kuin vähemmän mediaa käyttävät nuoret.
Lukutaidon kannalta keskeistä on lukemisen ja mediankäytön monipuolisuus. Parhaiten nuorten kielellistä osaamista tukee se, että seuraa vapaa-ajallaan monipuolisesti erilaisia tekstejä: sekä kirjallisuutta että mediatekstejä.
***
Lukutaidon tukemisessa medialla on keskeinen rooli. On olennaista, että journalismi on läsnä nuorten arjessa ja että he voivat kokea sen itselleen merkityksellisenä.
Nuoret ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Tämä näkyy muun muassa siinä, että korona-aikana nuorten uutisten seuraaminen on lisääntynyt. Nuorten mediankäyttö ja korona -kartoituksessamme selvisi, että 13–18-vuotiaat nuoret seuraavat nyt uutisia aiempaa enemmän ja myös keskustelevat niistä aktiivisemmin oman lähipiirinsä kanssa.
Nuoret kuitenkin kokevat esimerkiksi koronauutiset itselleen osin etäisinä. Heidän mielestään nuorten ääni ei kuulu riittävästi koronauutisissa tai mediassa ylipäätänsä. He haluaisivat mediaan lisää näkökulmia koronan vaikutuksista nuorten elämään ja hyvinvointiin, aiheen katsomista myös nuorten näkökulmasta ja nuorten kuulemista asiantuntijoina.
Lasten ja nuorten säätiön tekemästä kyselystä selvisi, että valtaosa yläkouluikäisistä lukisi enemmän, jos teksteissä vain käsiteltäisiin enemmän heitä kiinnostavia aiheita. Yksi keskeinen lukemisen este on siis se, että nuoret kokevat, että heille ei ole tarjolla riittävästi heitä puhuttelevia sisältöjä.
***
Millaisin keinon uutismedian sisällöistä tulisi nuorille entistäkin merkityksellisempiä? Millainen journalismi on relevanttia nuorille?
”Ei nuorten journalismin pidä olla erilaista kuin aikuisten journalismin. Nuoretkin ansaitsevat laadukkaita, huolella ideoituja ja tutkivia juttuja”, Aamulehden toimittaja Sanna Ihalainen sanoo Suomen Lehdistön (5/2020) jutussa, jossa selvitettiin, millaisin keinoin Suomen maakuntalehdet tavoittavat nuoria.
Erityiset nuorille suunnatut sisällöt eivät välttämättä ole ratkaisu. Sen sijaan on olennaista suhtautua nuorten elämää lähellä oleviin aiheisiin yhtä vakavasti kuin muihinkin teemoihin: tehdä kiinnostavia, huolella tehtyjä ja kunnianhimoisia journalistisia sisältöjä ja päästää myös nuoret jutuissa ääneen.
Tarvitaan myös uskallusta tarttua rohkeisiinkin aiheisiin sekä kykyä tehdä juttuja kiinnostavilla muodoilla ja uusilla tekemisen tavoilla. On lisäksi tärkeää muistaa, että nuoret eivät ole yhtenäinen joukko ja huolehtia siitä, että jutuissa kuuluu moninaisten nuorten ääni.
***
YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8.9. Uutismedia on silloin mukana Read Hour -kampanjassa tuomassa esiin lukutaidon merkitystä. Kampanja julistaa, että Suomessa lukutaito on kaikkien oikeus.
Onneksi näin edelleen on. Suomalaiset nuoret ovat lukijoina edelleen maailman huippua, mutta lukemisen tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys. Siitä täytyy pitää huolta.
Median rooli lukutaidon tukemisessa ja nuoren lukijaidentiteetin vahvistamisessa on keskeinen. Parhaimmillaan mediatekstit voivat olla sekä lukukipinän sytyke että portti lukuharrastuksen ylläpitämiseen. Siksi, kuten Read Hour -kampanja muistuttaa: Lue lisää!