Kesä, digi ja lähipiiri
Digitaaliset palvelut ovat vakiinnuttaneet paikkansa yhteiskunnassamme, mutta aivan kaikki eivät ole ottaneet niitä osaksi arkeaan.
Toimittaja Jose Riikonen eli viikon ajan 25 vuoden takaisen teknologian varassa, kertoo Helsingin Sanomissa julkaistu artikkeli. Mainio kirjoitus, joka herätti pohtimaan, kuinka lyhyt onkaan ollut internetin, sosiaalisen median, älypuhelinten ja kaiken maailman tiedon äärelle sukkelasti uppoutumisen aikakausi. Ja toisaalta: tuo 25 vuoden takainen viikko on edelleen monille lähipiireissämme sitä, mitä elämä on. Kotiin tulee rakas paperinen sanomalehti, älypuhelinta ei ole hankittu tai sitä ei osata käyttää, ja sosiaalinen media on jotain, mikä herättää lähinnä epäluuloa.
Vaikka sanomalehtien digitaalinen lukeminen on ohittanut jo vuosia sitten reippaasti painetun lehden lukemisen, niin edelleen vuonna 2022 yli kaksi miljoonaa 15 vuotta täyttänyttä suomalaista luki ainakin yhtä Kansallisessa Mediatutkimuksessa mukana olevaa sanomalehteä painettuna. Joka kymmenes suomalainen luki sanomalehtensä vain painettuna. Tilastokeskuksen mukaan 88 prosentilla 16–89-vuotiaista oli viime vuonna käytettävissään kosketusnäytöllä varustettu matkapuhelin. Traficomin selvityksen mukaan kotitalouksista enää reilusti alle 10 prosenttia on ilman internetyhteyttä. Uutismedian liiton Suomalaisten uutismedia -tutkimuksessa puolestaan kävi ilmi, että kaksi sosiaalisen median palvelua on saanut käyttäjäkseen yli puolet 45 vuotta täyttäneistä suomalaisista, ja samaan aikaan 15–24-vuotiaista peräti neljä viidestä käyttää säännöllisesti jo viittä eri somepalvelua. Todennäköisesti tänä vuonna tähän joukkoon pääsee vielä TikTok, kanava, jota seuraa harva 35 vuotta täyttänyt.
Monipuoliset digipalvelut kannattaa ottaa käyttöön
Usein vanhempien ihmisten keskuudessa kuulee puhuttavan vain pakosta siirtyä paperilehdestä digiin. Entäpä, jos siirtymisen syy olisikin digipalvelun imu? Nopeus, jakelun varmuus, grafiikka, elävät jutut, päivittyvä uutisseuranta, näköislehti, arkistot… Kun sisältöön tutustuu ja löytää sen kaikki rikkaudet, seuraus voi olla jopa täysi käännös digitaalisen sanomalehden lukemiseen. Jokainen taitaa olla nähnyt tai kuullut näistä tilanteista.
Kesällä moni käy tapaamassa vanhempia sukulaisiaan. Mitäpä, jos käynnin yhteydessä kysäisisi, miten erilaiset digipalvelut ovat heidän käytössään? Edelleen monet, erityisesti vanhimmat ikäluokat, ovat kovasti rakastuneita paperiseen lehteen, ja vaikka heidän tilaukseensa kuuluu myös digioikeudet, digiä ei ole oikein haluttu tai osattu ottaa käyttöön. Tässä tapauksessa voisi yhdessä katsoa, kuinka homma toimii, ja pienen harjoittelun jälkeen se alkaakin sujua keneltä tahansa. Painettu lehti toki toimitetaan jatkossakin niin kauan kuin se on ylipäätänsä mahdollista ja sellaisella kuluilla järjestettävissä, että tilaushinta säilyy siedettävänä.
Digi helpottaa yhteydenpitoa
Digimyönteisyyttä voi avustaa myös esimerkiksi innostamalla videopuheluiden käyttöön. Moni ihminen elää varsin yksinäistä elämää. Vaikka en kannustakaan ryhtymään suoranaiseksi vakoilijaksi, niin toki on aina eduksi, jos sekä kuulee että näkee, miten esimerkiksi iäkäs sukulainen tulee toimeen toisella paikkakunnalla. Ja sama tietysti toisin päin. Vanhempi polvi näkee, miten nuorempien elämä sujuu. Olisiko se yhteydenottokin helpompaa ja tiiviimpää näköpuhelulla?
Omat ensiaskeleeni videopuheluiden maailmaan oli nurinkurinen: löysin videopuheluiden upeuden itseäni ainakin 30 vuotta vanhemmalta amerikkalaiselta pariskunnalta. Toukokuussa 2009 istuin kööpenhaminalaisen hotellin aulassa ja seurasin pariskunnan juttelua iPadin äärellä. Rohkaistuin kysymään, mitä he tekevät. Innoissaan he kertoivat juttelevansa lastensa ja lastenlastensa kanssa Atlantin toiselle puolen, ilmaiseksi. Oma tyttäreni oli lähdössä opiskelijavaihtoon Itävaltaan saman vuoden syksyllä. Eipä tullut kalliiksi yhteydenpito, kun se tapahtui verkon välityksellä näköpuheluin. Välillä minua kävi ruudun takana tervehtimässä muutkin opiskelijat, niin hauskaa se oli.
Mielelläni kannustan kaikkia kesälomallaan lukemaan ja kuuntelemaan erilaisia lehtiä ja kirjoja, mutta myös pitämään täysin media-, luku- ja audiovapaita hetkiä. Kännykkäkin kannattaa irrottaa kädestä, laittaa johonkin näkymättömiin ja unohtaa sen jatkuva vilkuilu. Kummasti tällainen pieni teko rauhoittaa olemaan paremmin läsnä itselleen ja muille sekä aistimaan Suomen ihanan luonnon koko kehollaan. Marjametsään kannattaa kuitenkin mennä täyteen ladatun kännykän ja karttasovelluksen kanssa.
Iloisen rentoa kesää!