Komission salkkujako tukee hyvin media-alan tavoitteita – tärkein rooli tulossa Henna Virkkuselle
Media-alan isot teemat – reilu kilpailu, turvallisuus ja demokratia – ovat vahvasti esillä Euroopan unionin uuden strategiakauden suuntaviivoissa. Ne näkyvät myös komissaariehdokkaiden salkuissa. Media-alan kannalta tärkeimpään tehtävään on ehdolla Henna Virkkunen.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti viime viikolla komissaariehdokkaat salkkujakoineen ja nimityskirjeineen. Ehdokkaita on kaikkiaan 26, joista kuudelle esitetään komission varapuheenjohtajan tehtävää oman pääosaston johtamisen ohella.
Toimenkuvien perusteella uuden komission salkuissa tulee olemaan vahvasti edustettuna unionin kesäisten suuntaviivojen elementit eli demokratia, kokonaisturvallisuus ja kilpailukyky erityisesti teknologisen suvereniteetin näkökulmasta.
Nimityskirjeissä tärkeään osaan on nostettu myös komission tilaamat raportit, joista Suomen entiseltä presidentiltä Sauli Niinistöltä tilattu raportti kriisinkestävyydestä ja varautumisesta on tulossa julki olettavasti lokakuussa.
Yksittäisistä salkuista selvästi laajinta esitetään Suomen komissaariehdokkaalle, nykyiselle mepillemme Henna Virkkuselle. Hänen salkkunsa näyttäytyy myös Medialiiton EU-tavoitteiden kannalta painavimpana.
Median erityisasema on Virkkusen toimeksiannossa erillismainintana niin demokratian turvaamisen kuin teknologisen kehityksen ja tekijänoikeuskysymysten yhteydessä. Virkkusen tehtävänkuvaan kuuluisi myös esimerkiksi tämän kauden digisäädöspaketin tehokas täytäntöönpano, jossa painotuksena on tarve saattaa globaalit teknojätit kantamaan vastuuta niille asetetuista velvoitteista.
Virkkusen ohella muidenkin ehdokkaiden salkuista löytyy vahva painotus EU:n turvallisuuteen, puolustukseen ja varautumiseen sekä koulutukseen ja kulttuuriin. Myös Niinistön raportti, samoin kuin mediakasvatuksen merkitys, nostetaan useammassa nimityskirjeessä erikseen esille.
Euroopan parlamentin valiokunnat kuulevat komissaariehdokkaita lokakuussa, minkä jälkeen parlamentti äänestää komissaarien kollegiosta kokonaisuudessaan. Oletuksena on, että viimeistään vuoden lopussa EU:lla on uusi komissio, joka julkistaa tarkemman työohjelman lainsäädäntöaloitteineen ja aikatauluineen.
Suomella historiallisen vahva meppijoukkue
Kesäkuun EU-parlamenttivaaleissa Suomi sai historiallisen vahvan 15 mepin osaajajoukon. Neljä edustajaa jatkaa edelliseltä kaudelta, ja muilla on joko aikaisempaa kokemusta EU:sta tai kotimaan politiikan johtopaikoilta. Myös media-alan taustaa löytyy, esimerkiksi Henna Virkkuselta, joka aloitti uransa Keskisuomalaisen toimittajana ja teki lisensiaatintyönsä journalistiikasta.
Ursula von der Leyen esitteli kesällä tulevan komission poliittiset linjaukset. Vähän aikaisemmin Eurooppa-neuvosto oli julkaissut jäsenmaiden yhteisen strategisen agendan vuosille 2024–2029. Molemmissa linjapapereissa korostuivat Suomenkin avaintavoitteisiin kirjatut tavoitteet Euroopan kilpailukyvystä ja omavaraisuudesta, kokonaisturvallisuudesta ja varautumisesta sekä demokratiasta.
Kilpailukyvyssä korostettiin tasapuolista kilpailuasetelmaa sisäisesti ja ulkoisesti sekä tehokasta täytäntöönpanoa muun muassa datasääntelyssä. Kokonaisturvallisuudessa nähtiin tärkeänä vahvistaa EU:n kriisinkestävyyttä ja varautumista.
Demokratia nostettiin yhdeksi tulevan kauden ydintavoitteista. Demokratia ei ole itsestäänselvyys, vaan edellyttää jatkuvaa puolustamista siihen kohdistuvia uhkia, kuten hybridivaikuttamista ja disinformaatiota, vastaan. Komissio esittää yhtenä ratkaisukeinona EU:n demokratiahaasteisiin Euroopan demokratian suojausvälinettä (Democracy shield).
Tasapuolisempaan kilpailuun suurten teknoyhtiöiden kanssa
Medialiiton päätavoitteet EU:n tulevaan viisivuotisagendaan ovat luotettavan tiedon ja media-alan toimintaedellytysten turvaaminen, tiedon huoltovarmuus ja tasapuoliset kilpailuedellytykset globaalien teknojättien kanssa. Ne istuvat hyvin Suomen EU-avaintavoitteisiin, ja niitä tukevat hallitusohjelman kirjaukset vahvemmasta ennakkovaikuttamisesta EU:ssa sekä reilun kilpailun edistämisestä mediamarkkinoilla ja digitaalisessa mainosmarkkinassa kansainvälisten alustajättien kanssa.
Brysselissä tehdyt linjaukset antavat hyvän pohjan aktiiviselle EU-vaikuttamistyölle. Euroopalla on paljon pelissä. Tiedotusvälineiden erityinen rooli yhteiskunnassa tulee pitää mukana osana kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden edistämistä sekä demokratian kulmakivenä. Se edellyttää perustaksi tasapuolisempaa kilpailuasetelmaa sisämarkkinoilla mediayhtiöiden ja globaalien teknologiayhtiöiden välillä. Lopulliset vaikutukset mitataan kuitenkin annettavan työohjelman konkreettisten ehdotusten sisällössä ja toimeenpanossa. Näissä on oltava hereillä.