Lehtijulkaisujen suoja ratkaisuvaiheessa Euroopan parlamentissa
Euroopan parlamentin täysistunto äänestää digitaalisten sisämarkkinoiden tekijänoikeusdirektiivistä 12.9.2018. Lehtien kustantajille tärkein asia direktiivissä on 11 artiklan säännös lehtijulkaisujen suojasta.
1. Minkä ongelman tekijänoikeusdirektiivi ratkaisee?
Lehtijulkaisujen suojaa koskeva 11 artikla on osa niin sanotun alustatalouden pelisääntöjen uudistamista.
Ongelma on se, että lehtien kustantajat eivät saa korvauksia julkaisujensa kaupallisesta hyödyntämisestä alustatalouden palveluissa. Kustantajat investoivat, palveluntarjoajat keräävät rahat. Sama ongelma on kustantajien ohella journalisteilla.
2. Mitä ratkaisu tarkoittaa käytännössä?
Uuden oikeuden nojalla kustantaja voisi lisensioida julkaisemansa sisällöt palveluntarjoajille sopimalla näiden kanssa julkaisujen käytöstä.
Tekijänoikeus perustuu sopimusvapauteen. Osapuolet sopivat vapaasti käytöstä ja käytön ehdoista.
Suomessa on toimiva tekijänoikeuksien hallinnointijärjestelmä, jossa tekijänoikeusjärjestöt sopivat tekijöiden ja kustantajien puolesta lisenssien hinnoista ja muista ehdoista.
3. Miksi ehdotusta vastustetaan?
Ehdotusta vastustetaan sekä taloudellisista että ideologisista syistä. Yhteistä vastustajille on, etteivät he kanna huolta moniäänisen lehdistön tulevaisuudesta eivätkä ammattimaisen journalismin kestävästä rahoituspohjasta.
Palveluntarjoajat vastustavat ehdotusta, koska joutuisivat maksamaan hyödyntämistään sisällöistä. Julkisuudessa kovin vastustus kuitenkin tulee piraatti-ideologian kannattajilta ja ”vapaan internetin” aktivisteilta. He ovat äänekkäitä, mutta kuitenkin määrällisesti pieni kansalaisten joukko.
Suurin osa suomalaisista pitää tekijänoikeuksia tärkeänä asiana, eikä hyväksy piratismia missään muodossa.
4. Heikentääkö 11 artikla sananvapautta?
Media-ala puolustaa sananvapautta, se on tiedonvälityksen perusarvo. Lehdistö on olemassa välittääkseen ihmisille oikeaa tietoa.
Journalismin tuottaminen kuitenkin maksaa. Se, että kustantaja tai tekijä haluaa tekijänoikeutensa nojalla korvauksen tuottamansa sisällön käytöstä, ei merkitse sananvapauden kaventamista.
Direktiivin 11 artiklalla ei ole mitään vaikutusta meemeihin. Niitä saa jatkossakin tehdä vapaasti, vaikkapa lehtien sisällöistä.
5. Mikä on tilanne Espanjassa ja Saksassa, joissa kustantajan oikeudesta on säädetty kansallisesti?
Google News -uutiskoostepalvelu vetäytyi Espanjasta, kun uusi laki olisi velvoittanut Googlen maksamaan korvausta kustantajille. Muut vastaavantyyppiset palvelut ovat tehneet sopimuksia julkaisujen käytöstä paikallisen tekijänoikeusjärjestön kanssa.
Myös Saksassa Google on ollut haluton maksamaan kustantajille korvauksia ja vaatinut kustantajilta ilmaista käyttöoikeutta. Vireillä on oikeudenkäynti Googlen määräävän markkina-aseman mahdollisesta väärinkäytöstä.
6. Mikä on Medialiiton kanta 11 artiklaan?
Medialiitto kannatti komission alkuperäistä ehdotusta siitä huolimatta, että ehdotus antaisi kustannusyrityksille heikompaa suojaa kuin muille luovan alan yrityksille – äänitetuottajille, elokuvatuottajille ja televisio- ja radioyrityksille. Näin siksi, että muutos olisi kuitenkin parannus nykytilaan.
JURI-valiokunta teki komission ehdotukseen useita muutoksia ja selvennyksiä. Medialiitto kannattaa valiokunnan ehdotusta samasta syystä kuin komission alkuperäistäkin ehdotusta: se merkitsee parannusta nykytilaan.
JURI-valiokunnan ehdotus on kuitenkin ”kompromissien kompromissi”, eikä sitä pidä vesittää entisestään.
7. Mitä mieltä journalistit ovat?
Journalistit kannattavat 11 artiklaa. Journalistien ja kustantajien Brysselin-järjestöt ovat laatineet asiasta yhteisen kannanoton.
8. Mitä Medialiitto toivoo parlamentilta?
Medialiitto toivoo, että parlamentti äänestäisi täysistunnossa direktiivin 11 artiklan puolesta JURI-valiokunnan hyväksymässä muodossa. Ääni 11 artiklan puolesta on ääni kotimaisen vapaan lehdistön, demokratian ja sananvapauden puolesta.
Satu Kangas