Luotettava tieto uhattuna alustajättien maailmassa
Alustajättien valtakaudella luotettavan tiedonvälityksen rooli korostuu entisestään. Uhkana on tiedon yksipuolistuminen ja demokratian heikkeneminen.
Digialustat käyttävät merkittävää valtaa siinä, mitä uutisia, podcasteja tai videoita sinulle ja minulle näytetään. Algoritmit on opetettu personoimaan sisältöä ja alustajättien käsissä on se, kenen tuottamaan sisältöön törmäämme esimerkiksi Facebookissa tai Googlen hakupalveluissa.
Mediayritysten näkökulmasta alustajätit toimivat monin paikoin portinvartijoina. Siinä maailmassa luotettavalla ja riippumattomalla sisällöllä ei ole ohituskaistaa.
Eurooppalaisen riippumattoman median on käytännössä mahdotonta vaikuttaa siihen, miten sen tuottama, luotettava sisältö näkyy sosiaalisissa verkostoissa ja hakupalveluissa.
Ilman lainsäädännön turvaa mediayritysten neuvotteluasema alustajättien rinnalla on heikko. Siksi tarvitsemme yhteistyössä valmistellut pelisäännöt, joita Euroopan komissiossa parhaillaan työstetään työnimellä Digital Services Act. Mediatoimijoiden näkökulmasta ratkaistavina ovat kysymykset siitä, miten luotettavan tiedon saanti turvataan ja mediayritysten kilpailuasemaa parannetaan suhteessa digialustoihin.
Facebookia ja Googlea voi oikeutetusti kutsua alustatalouden jäteiksi niin käyttäjämäärien, liikevaihdon kuin kerätyn datankin valossa. Esimerkiksi Googlen markkina-arvo on lähes 400-kertainen verrattuna suomalaisiin pörssilistattuihin mediayrityksiin. Eri palveluiden kautta ristiin kerätyn datan määrää on vaikeaa edes arvioida. Tämä johtuu siitä, että toiminta ei ole läpinäkyvää.
Todennäköisesti datan määrä on kuitenkin vielä kuviteltua suurempi. Ja tämä tieto on rahaa. Alustatoimijat tietävät, miten käyttäydymme digitaalisessa ympäristössä. Käyttäjädataa ovat niin henkilökohtaiset tietomme, mieltymyksemme, sijainnit, laitetiedot kuin informaatio siitä, mitä klikkaamme, mitä ostamme ja kuinka kauan kutakin sisältöä kulutamme.
Käyttäjädatassa ei ole mitään pahaa. Se on tärkeää myös medialiiketoiminnalle, sillä ilman tietoa käyttäjistä katoaa yhteys asiakkaisiin ja sen myötä asiakasymmärrys. Alustajättien maailmassa mediayritykset eivät kuitenkaan saa käyttöönsä käyttäjädataa alustoilta, ei vaikka se koskisi niiden omia sisältöjä. Alustat keräävät tiedot, mutta ne eivät päädy mediayrityksille.
Financial Times uutisoi alkuviikosta, että komissio alkaa selvittää sitä, käyttääkö Google määräävää markkina-asemaansa väärin myymällä eteenpäin lehtikustantajilta hankkimaansa käyttäjädataa. Tällaisia läpinäkyvyyttä ja avoimuutta lisääviä selvityksiä kannatan lämpimästi.
Viime viikolla komission aloitteesta järjestetyssä Shaping the future of EU media policy -seminaarissa komission varapuheenjohtaja Věra Jourová sekä mediapolitiikasta vastaava johtaja Anna Herold korostivat avointa vuoropuhelua toimialan kanssa ja peräänkuuluttivat toimialalta konkreettisia esityksiä.
Myös tämän otan ilolla vastaan. Medialiitossa työstämme parhaillaan omia konkreettisia ehdotuksiamme, jotka tuomme alkuvuodesta mukaan keskusteluun. Aito vuoropuhelu ja avoin tietojenvaihto ovat tässäkin asiassa ainoa väylä hyvään lopputulokseen.