Medianvapaussäädös ei pakota lihottamaan Yleisradiota
Euroopan unionin uusi medianvapaussäädös pyrkii turvaamaan tiedotusvälineiden vapauden, moniarvoisuuden ja toimituksellisen riippumattomuuden EU:ssa. Kaikkia jäsenvaltiota suoraan velvoittavalla säädöksellä taataan EU-kansalaisten oikeus saada vapaata ja moniarvoista tietoa.
Medianvapaussäädös koskettaa tiedotusvälineiden toimintaa laajasti. Se kattaa 29 artiklaa. EU-säädöksessä ei määritellä kansalaisten informointia vain valtio-omisteisten yleisradioyhtiöiden tehtäväksi, toisin kuin Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila antaa kirjoituksessaan ymmärtää.
Avoimissa länsimaisissa demokratioissa riippumattoman journalismin tuottaminen ei voisikaan olla ensisijaisesti valtion vastuulla. Oikeusvaltioiden työnjaossa tämä rooli kuuluu ennen kaikkea vapaille, yksityisesti omistetuille medioille, kuten lehdistölle.
Yleisradioyhtiöiden julkisella palvelulla on oma tärkeä tehtävänsä, joka poliittisten päättäjien pitää määritellä. Tässä määrittelyssä on otettava huomioon verovaroilla toimivan valtionyhtiön vaikutukset muiden samassa markkinassa toimivien medioiden toimintaedellytyksiin.
Kansalaisilla oikeus moniarvoiseen mediasisältöön
Medianvapaussäädös velvoittaa jäsenvaltioita kunnioittamaan kansalaistensa oikeutta vastaanottaa moniarvoista toimituksellisesti riippumatonta mediasisältöä. Lisäksi jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että säädöksen mukaiset edellytykset ovat olemassa tämän kansalaisten oikeuden turvaamiseksi.
Kysymys on vapaan ja demokraattisen keskustelun edistämisestä. Jäsenvaltioiden on harjoitettava mediapolitiikkaa, jossa otetaan tasapainoisesti huomioon myös yksityisesti omistettujen tiedotusvälineiden elinvoima.
Valtiontalouden tila vaikuttaa maksukykyyn
Medianvapaussäädös edellyttää, että yleisradioyhtiön rahoitus järjestetään riittävästi, kestävästi ja ennakoitavasti. Säädöksen mukaan taloudellisten resurssien on turvattava julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden toimituksellinen riippumattomuus. Se ei ota kantaa julkisen palvelun tehtävän laajuuteen.
Yleisradion rahoitus on kansantuotteeseen eli maksukykyyn suhteutettuna ylivoimaisesti Pohjoismaiden korkein, joten riittävyydessä ei ole ollut ongelmaa. Päätökset on tehty useiksi vuosiksi eteenpäin eli ennakoivasti.
EU-säädös ei määrittele, mikä on Yleisradiolle riittävä budjetti, eikä se estä leikkaamasta rahoitusta vuosiksi eteenpäin.
Yleisradio ei toimi tyhjiössä. Sen rahoituksessa on pakko ottaa huomioon kansantalouden ja muun julkisen talouden tila.
Kikkailu budjettikehyksen ulkopuolisuudella ei muuta sitä tosiasiaa, että kyse on verovarojen käyttämisestä julkiseen palveluun. Siitä on avoimessa demokratiassa voitava keskustella ja päättää yhdessä muiden valtion menojen kanssa. Samoin yleisradiotoiminnalta on voitava edellyttää avoimuutta ja tehokkuutta.
Suomen malli poikkeaa muista EU-maista
Suomalainen päätöksenteko Yleisradiosta ja sen julkisen palvelun tehtävän valvontatapa poikkeavat muista EU-maista.
Yleinen malli on, että hallitus voi osana mediapolitiikkaa päättää myös yleisradioyhtiön tehtävästä ja rahoituksesta. Suomen valtionhallinnon mediapoliittisesta keskustelusta ja päätöksenteosta Yleisradio rajataan aina pois, vaikka se on lähes ainoa valtion mediatuen kohde.
EU-sääntely edellyttää, että yleisradioyhtiön valvoja on yhtiöstä riippumaton. Yleensä se on riippumaton valtion viranomainen, mutta Suomessa valvontatehtävää hoitaa Yleisradion oma elin, hallintoneuvosto. Sen pitäisi samanaikaisesti katsoa Yleisradion etua, määritellä yhtiön strategia ja valvoa, että Yleisradio pysyy tehtävässään – lakia ja EU-sääntelyä noudattaen. Tehtävä on hallintoneuvostossa istuville kansanedustajille erittäin vaativa.
Tällä rakenteella Yleisradio on laajentunut verkkolehtitoiminnassaan pitkälle yleisradiotoiminnan ulkopuolelle, minkä vuoksi Suomi joutui EU-komission vaatimuksesta muuttamaan yleisradiolakia. Lain ja EU:n valtiontukisääntelyn edellytysten täyttäminen on Yleisradiossa edelleen vajaata.
Ongelmat entisissä itäblokin maissa
EU:n medianvapaussäädös tarvittiin suitsimaan Unkarin, Puolan ja Slovakian ongelmia medianvapaudessa.
Autoritääriset johtajat ottavat ensimmäisenä haltuun valtionmedian. Siksi on vaarallista, jos valtionmedian asema on liian vahva, tavalla, joka heikentää moniäänisen valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen uutismedian kykyä selviytyä muutenkin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.
Suomessa lehdistönvapaus, toimiva itsesääntelyjärjestelmä, luottamus uutisiin ja medialukutaito ovat maailman huippua. Näissä asioissa yksityinen media-ala ja Yleisradio ovat samassa rintamassa puolustamassa journalismin riippumattomuutta.