Mediataidot koetaan erittäin tärkeiksi – omat taidot hyvät, muilla parannettavaa
Kun suomalaisia pyydettiin arvioimaan erilaisten mediataitojen tärkeyttä ja niissä suoriutumista, omat taidot arvioitiin hyviksi tai jopa kiitettäviksi. Asteikolla 1–10 muiden taidot arvioitiin jokseenkin kaikissa taidoissa 1,5–2 numeroa heikommiksi. Poikkeuksen tekivät vain kyky tehdä kiinnostavia somepostauksia ja julkaista omia mediasisältöjä. Näiden kohdalla muiden taidot ohittivat sekä tärkeyden että vastaajan taidot.
Omien taitojen ylivertaisuusharha suhteessa muiden taitoihin on varsin yleinen ilmiö. Itseluottamus on sinänsä ihan terve, stressiäkin vähentävä ominaisuus. Huoli toki syntyy, jos omat taidot koetaan niin hyviksi, että niissä ei nähtäisi juurikaan tarvetta kehittämiseen.
Vaikutuskeinot vaikkapa tietoiseen harhaanjohtamiseen ja yhteiskuntarauhan rikkomiseen ovat jo niin taidokkaita, että niiden manipulatiivinen vaikutus voi jäädä parhailta osaajiltakin huomaamatta. Emmekä varmasti ole vielä nähneet kuin pienen osan siitä, mitä ”pahikset” keksivätkään.
Suomalaisten mediataidot -tutkimus paljasti selkeästi, että mediataidot koetaan erittäin tärkeiksi taidoiksi, suorastaan jokaiselle tarpeellisiksi kansalaistaidoiksi. Moni asia olisi yksilön ja yhteiskunnan kohdalla paremmin, jos meillä kaikilla olisi hyvät mediataidot.
Hyvät mediataidot lisäävät omia vaikutusmahdollisuuksia, huonot aiheuttavat monenlaista haittaa
Vastaajien mielestä Suomessa näkyy jo ilmiö, jossa heikommilla mediataidoilla varustautuneet ihmiset saadaan manipuloitua toinen toista vastaan, rasismin ja ääriliikkeiden lisääntymiseen asti. Merkittäviä haittoja ovat myös eriarvoistuminen, yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen, pelokkuus ja suppean ja mustavalkoisen maailmankuvan kanssa eläminen.
Hyvät mediataidot edistävät totuudenmukaisemman maailmankuvan syntymistä, jolloin ei edes tahtomattaan harhaudu mukaan esimerkiksi demokratiaa ja yhteiskuntarauhaa rikkovaan kiihottamiseen ja ääriajatteluun.
Hyvien mediataitojen koetaan antavan eväitä parempaan pärjäämiseen yhteiskunnassa, opinnoissa ja työhaussa. Taidot antavat mahdollisuuden ilmaista itseään ymmärrettävästi ja käydä asiallista keskustelua asiasta kuin asiasta, mikä luo paremmat mahdollisuudet vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin.
Tärkeimpinä mediataitoina 12 vuotta täyttäneet suomalaiset pitävät lukutaitoa (9,7), luetun ymmärtämistä (9,6), kykyä tunnistaa tietoinen harhaanjohtaminen (9,4), kykyä arvioida erilaisten medioiden ja lähteiden luotettavuutta (9,4), luotettavan median tunnistamista (9,4), kykyä tunnistaa valeuutinen (9,3) ja omasta tietoturvasta ja yksityisyyden suojasta huolehtimista (9,2).
Eniten parantamisen varaa koetaan olevan omasta tietoturvasta ja yksityisyyden suojasta huolehtimisessa, etenkin muiden kohdalla. Kun taidon tärkeys sai arvon 9,2, omille taidoille annettiin 8,1 ja muiden suoriutumiselle 6,6.
Tärkeinä pitämistään taidoista heikoimmiksi vastaajat kokivat kykynsä ymmärtää sitä, miten algoritmit toimivat ja miten arvioida kuvien aitoutta tai epäaitoutta.
Sanomalehdet toimivat selkeimmin journalististen periaatteiden mukaisesti
Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, millaisia asioita suomalaiset liittävät journalismiin ja mitkä mediat toimivat journalististen periaatteiden mukaisesti.
Suomalaisista 77 prosenttia pitää journalismia erittäin tärkeänä osana demokraattista yhteiskuntaa ja lähes kaikki muutkin ainakin jossain määrin tärkeänä. Journalismiin liittyvät vahvasti myös yhteiskunnallisten epäkohtien esiin nostaminen, tekstin julkaisijan erottuminen, mainonnan ja toimituksellisen sisällön selvä ero toisistaan, faktapohjaisuus, mielipiteen ja faktan selkeä toisistaan erottuminen, tekijöiden ammattilaisuus, eettiseen koodistoon sitoutuminen, riippumattomuus, objektiivisuus sekä valitun näkökulman perusteleminen ja tasapuolisuus.
Sanomalehdet nousivat kärkeen, kun suomalaisia pyydettiin arvioimaan edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti toimivia medioita.
Asteikolla 1–10 painetut ja digitaaliset sanomalehdet saivat arvosanan 8. Seuraaviksi sijoittuivat radio, televisio, aikakauslehdet ja kaupunkilehdet, joiden arvosanat liikkuivat 7,2 ja 7,5 välillä. Sosiaalisen median, blogien ja vlogien toiminnassa journalismin periaatteet eivät vastaajien mielestä toteudu ja arvosanat jäivät tasolle 4,0–4,1.
Sanomalehdet ovat luotettavimmat ja kiinnostavimmat mediat
Kun suomalaisia pyydettiin pisteyttämään eri medioita luotettavuuden ja kiinnostavuuden mukaan, selvään kärkeen nousivat painetut ja digitaaliset sanomalehdet. Sanomalehdet saivat lähes 30 prosenttia luottavuudessa jaossa olleista pisteistä ja kiinnostavuudessa joka neljännen.
Toiseksi tullut televisio (tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut) sai molemmissa viidenneksen pisteistä. Seuraavat sijat menivät radiolle, aikakauslehdille ja kaupunkilehdille. Hännänhuipuksi luotettavuudessa ja kiinnostavuudessa jäivät blogit, vlogit, verkossa olevat uutisportaalit ja sosiaalinen media.
Sanomalehdet erottuvat luotettavuudessa kirkkaasti kaikissa ikäryhmissä. Sanomalehdet ovat myös kiinnostavin media kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 12–17-vuotiaissa, jotka nostavat sosiaalisen median kiinnostavuudessa sanomalehtien ohi. Blogit ja vlogit jäävät kuitenkin, hieman yllättäen, myös nuorimmissa ikäryhmissä kiinnostavuudessa sanomalehtien taakse.