Faktoilla on edelleenkin väliä – ja sillä että niistä saa kertoa
Yhdysvaltain johto siirtyi putinistiseen, tosiasioista irtaantuneeseen maailmankuvaan. Onneksi Eurooppa pitää kiinni faktoista ja tekee päätöksiä omalta arvopohjalta.
Olen viime vuosina puhunut usein vapaan median merkityksestä tiedon huoltovarmuudelle.
Sananvapauden rooli on ollut helppo kirkastaa näyttämällä lehdistönvapauden maailmankarttaa, jossa vihreä Suomi on tulipunaisen Venäjän rinnalla. Kyseessä on maailman jyrkin hyvän ja erittäin huonon lehdistönvapauden raja.
Jokainen suomalainen ymmärtää oman avoimen demokratiamme arvon, kun vertailukohtana on Vladimir Putinin Venäjä, jossa pitkä vankeus uhkaa pelkästä väärästä sanasta.
Donald Trumpin toisen presidenttikauden alettua hämmästynet katseet ovat kääntyneet Yhdysvaltoihin, joka aiemmin tunnettiin vapaan läntisen maailman johtotähtenä.
Olen usein havainnollistanut suomalaisten informaatioresilienssin vahvuutta sillä, että vaikka vieraat valtiot ja salaliittoteoreetikot muuta yrittivät väittää, valtaosa suomalaisista uskoo, että koronavirus on olemassa, ja että se oli Venäjä, joka hyökkäsi Ukrainaan, eikä toisinpäin.
Nyt Yhdysvaltoja johtaa henkilö, joka on kutsunut lehdistöä kansakunnan viholliseksi, kyseenalaistanut koronan olemassaolon ja syyttänyt Ukrainaa Venäjän hyökkäyssodan aloittamisesta.
Kaiken lisäksi varapresidentti J. D. Vance kävi tältä pohjalta opastamassa eurooppalaisia sananvapauden kunnioittamisessa. Elon Muskin ja muiden Trumpia rahoittaneiden miljardöörien liiketoimintaa ei saisi haitata sääntelemällä alustajättien toimintaa EU:ssa. Euroopassa Euroopan tavalla.
Heikko lehdistönvapaus antaa vallanpitäjille tilaa sepittää
Uusimmassa lehdistönvapauden indeksissä Yhdysvallat oli sijalla 55. Suomi oli 5:s. Listan 18 ensimmäistä maata ovat eurooppalaisia, lukuun ottamatta sijalla 14 olevaa Kanadaa. Ukraina on noussut nopeasti sijalle 61.
Yhdysvallat hätkähdytti lisää vastustamalla äskettäin YK:ssa päätöslauselmaa, jossa tuomittiin ”Venäjän aggressio” Ukrainassa. Sille olisi kelvannut puhuminen neutraalimmin ”Ukrainan konfliktista”.
Yhdysvallat löysi YK:n äänestyksessä uuden viiteryhmänsä: se äänesti samoin kuin muiden muassa Venäjä (lehdistönvapausindeksin sija 162), Nicaragua (163), Valko-Venäjä (167), Pohjois-Korea (177) ja maailman surkeimman lehdistönvapauden maa Eritrea (180).
Onneksi eurooppalaiset johtajat Emmanuel Macron ja Keir Staimer ovat käyneet Valkoisessa talossa kädestä pitäen suorittamassa selväsanaista faktantarkistusta siitä, kuka hyökkäsi ja kuka on tukenut Ukrainaa ja miten. Samaa yritti Volodymyr Zelenskyi, huonolla menestyksellä. Koulukiusattava oli väärin pukeutunut.
Hyvin selkeän, tosiasioita paaluttavan puheenvuoron piti myös presidentti Alexander Stubb Kiovassa täysimittaisen hyökkäyssodan kolmivuotispäivänä. Stubb on puolustanut ryhdikkäästi myös vastuullista sananvapautta ja lehdistönvapautta oikeusvaltion tukipilareina.
Faktoilla on edelleenkin väliä, ja sillä että niistä saa vapaasti kertoa. Ilman tosiasioita elämme sepitteessä, kulloisenkin vallanpitäjän haluamassa.