Mediayhtiöiden ja alustajättien suhteisiin etsitään pelisääntöjä
Opetus- ja kulttuuriministeriön lakiluonnos tekijänoikeuslain muuttamiseksi jätti vielä paljon parannettavaa lehtikustantajien neuvotteluasemaan alustajättien kanssa. Muutamissa Euroopan maissa jo edetään hitaasti kiiruhtaen lehtikustantajien oikeudesta sopimisen valmisteluissa. Euroopassa media-ala toivoo neuvotteluasemaan tukea EU:n digimarkkinasääntelystä ja Pohjoismaissa myös yhteistyöstä.
Lehtikustantajien neuvotteluasemaa alustayhtiöiden kanssa parannettava
Opetus- ja kulttuuriministeriön luonnos hallituksen esitykseksi saattaa digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa EU:n tekijänoikeusdirektiivissä säädetty lehtikustantajien suoja voimaan Suomessa jätti jatkovalmisteluun parannettavaa.
Ministeriön esitysluonnos ei paranna lehtikustantajien asemaa direktiivin mahdollistamalla tavalla, kuten media-ala on lausunnossaan toivonut. Esityksen jatkovalmistelussa tulisikin varmistua siitä, että tekijänoikeuslaki esitöineen tukee käytännössä lehtikustantajien neuvottelu- ja sopimisasemaa tulevaisuudessa erityisesti suhteessa suuriin alustayhtiöihin.
Esityksessä tulisi todeta avoimesti, että internetin hakupalvelut ovat mahdollisia lehtikustantajan oikeuden käyttäjiä uutiskooste- ja uutisseurantapalveluiden rinnalla. Mitään tiettyä verkkolehden osaa, kuten vaikkapa uutisotsikkoa, ei tulisi säätää ”vapaaksi” lehtijulkaisujen suojasta. Myöskään sanojen ”sallituista” tai ”kielletyistä” lukumääristä ei tulisi päättää laissa tai esitöissä. Lisäksi esimerkiksi silloin, kun otsikkojen käyttö on hakupalvelussa toistuvaa, tulisi sopia lehtikustantajien kanssa.
Lakiin tulisi lisätä tavanomainen sopimuslisenssisäännös Tanskan mallin mukaisesti. Sopimuslisenssilupa mahdollistaa, että sopimuslisenssijärjestön myöntämä käyttöoikeus kattaa myös sellaiset oikeudenhaltijat, joita järjestö ei edusta suoraan. Sopimuslisenssi tukisi erityisesti paikallisen ja alueellisen uutismedian sekä pienempien lehtien lisensiointia. Säännös ottaisi myös huomioon suurten verkkoyhtiöiden näkökulman käyttöoikeuden ostajana. Samalla on tärkeää myös varmistaa kustantajille mahdollisuus sopia suoraan.
Esitysluonnoksen perusteella lehtikustantajalla ei olisi, toisin kuin muilla oikeudenhaltijoilla, lakiin perustuvaa oikeutta edellyttää sosiaalisen median yhtiöiltä vastuullista toimintaa ja tarvittaessa puuttua lähipiiriä laajempaan lehtijulkaisujen käyttöön sosiaalisessa mediassa.
Mikäli näitä puutteita ei korjata, ei sääntelyssä juuri mikään muutu Suomessa. Silloin suurten alustayhtiöiden mahdollisuudet hyödyntää suomalaisten oikeudenhaltijoiden sisältöinvestointeja jatkuvat edelleen. Samalla uusi lehtijulkaisujen suoja vesittyisi.
Saksalaiselta tekijänoikeusjärjestöltä sopimusavaus Googlelle
Saksalainen Corint Media on ilmoittanut tarjonneensa Googlelle 420 miljoonan euron lisenssisopimusta vuodelle 2022. Google hyödyntää lehtikustantajien oikeuksia muun muassa käyttäessään lehtijulkaisujen otsikoita ja kuvia hakupalvelussaan. Corint Media on Euroopan komission tunnustama tekijänoikeuksien hallinnointijärjestö. Se edustaa Saksassa lähes 200 lehtikustantajaa ja noin 200 verkkolehteä.
Korvausvaatimuksen suuruus perustuu tavanomaiseen taksaan, joka määritellään tekijänoikeuksia hyödyntävän yhtiön Saksaan kohdistuvan liikevaihdon perusteella. Tekijänoikeuskorvausten suuruutta koskevia kysymyksiä Saksassa ratkaiseva viranomainen on arvioinut, että asianmukainen korvaustaso olisi periaatteessa 11 % käyttäjäyrityksen liikevaihdosta. Lisäksi korvaustasossa on otettu huomioon tiedot siitä, mitä alustayhtiöt ovat maksaneet lehtikustantajien sisällön hyödyntämisestä Australiassa, Kanadassa ja Ranskassa.
Tanskan sopimuslisenssijärjestö keskusteluihin alustayhtiöiden kanssa
Tanskassa uutismedian lehtikustantajat ja paikallinen yleisradioyhtiö perustivat kesällä sopimuslisenssijärjestön hallinnoimaan uutta lehtikustantajan oikeutta ja neuvottelemaan kollektiivisesti alustayhtiöiden kanssa. Tanskassa on Saksan tapaan pidetty tärkeänä mahdollisuutta sopia yhdessä alustayhtiöiden kanssa. Myös Ranskan ja Australian kustantajat ovat tukeutuneet kollektiiviseen sopimiseen alustajättien kanssa.
Tanskan sopimuslisenssijärjestön tarkoitus on sopia alustayhtiöiden kanssa ainoastaan lehtikustantajan lähioikeudesta. Järjestö ei tee sopimuksia verkkoyhtiöiden kanssa yksittäisten teosten, kuten kokonaisten artikkelien, käytöstä. Tämän vuoksi tekijöiden edustajat eivät ole mukana sopimuslisenssijärjestössä. Tekijät ovat kuitenkin halunneet mukaan neuvotteluihin verkkoyhtiöiden kanssa.
Tanskalaiset lehtikustantajat kiiruhtavat hitaasti ja huolellisesti. Sopimuslisenssijärjestö selvittää myös, millaisia sopimusmalleja ja vuosittaisen korvauksen perusteita muissa maissa käytetään. Tunnustelevat keskustelut alustayhtiöiden kanssa ovat alkamassa.
Kustantajien tekijänoikeusjärjestöt rakenteilla Hollantiin ja Unkariin
Uusi lehtikustantajan suoja on saatettu voimaan myös Hollannissa ja Unkarissa. Myös näissä maissa lehtikustantajat valmistautuvat yhdessä lisensioimaan uutta oikeutta ja järjestävät oikeuden hallinnointia.
Hollannissa suuri joukko lehtikustantajia sekä yksityiset ja julkiset lähettäjäyritykset ovat perustamassa tekijänoikeusjärjestön hallinnoimaan lehtikustantajan oikeutta. Järjestö myös neuvottelisi ja sopisi jäsentensä aineistojen käytöstä esimerkiksi suurten alustayhtiöiden kanssa. Tavoitteena on lisensioida ainoastaan kustantajien ja lähettäjäyritysten oikeuksia. Tarkoitus ei ole sopia laajemmin yksittäisten teosten käytöstä.
Hollannissa selvitetään parhaillaan, millaista aineiston käyttöä tekijänoikeusjärjestön sopimus voisi kattaa. Kun myytävän käyttöluvan laajuus on selvillä, järjestö voi hakea viranomaisen mandaattia toiminnalleen.
Myös Unkarissa on säädetty lakiin sopimuslisenssisäännös, joka tukee lehtikustantajien lisensiointioikeutta. Lehtikustantajat perustavat parhaillaan kollektiivihallinto-organisaatiota hallinnoimaan sopimuslisenssiä. Mukana on tässä vaiheessa 16 lehtikustantajaa. Samalla kustantajat valmistautuvat neuvotteluihin alustayhtiöiden kanssa ja pohtivat korvauksen suuruutta sekä sen jakautumista lehtikustantajien kesken.
Lehtikustantajien neuvotteluaseman parantaminen ja alustasääntely kohtaavat EU-sääntelyssä ja Pohjoismaissa
EU:n jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti käsittelevät parhaillaan komission ehdotusta digimarkkinasäädökseksi. Säädöksen tavoitteena on asettaa uusia velvollisuuksia ja vastuita suurille portinvartija-alustoille sekä lisätä verkkomarkkinan toimivuutta ja tasapainottaa kilpailutilannetta esimerkiksi digitaalisten mainoseurojen tavoittelemisessa.
Eurooppalainen media-ala tavoittelee säädökseen portinvartija-alustoille velvoitetta, jonka mukaan niiden pitää neuvotella avoimin ja syrjimättömin ehdoin. Media-ala pyrkii velvoitteen avulla vahvistamaan, että sen sisältöinvestointien hyödyntämisestä sovitaan. Eduskunnan suuren valiokunnan vahvistama Suomen kanta asiassa todentaa, että myös Suomi pitää tavoitetta tärkeänä.
Myös Pohjoismaat ovat heränneet yhdessä Suomen kulttuuriministeri Antti Kurvisen johdolla selvittämään suurten alustayhtiöiden vaikutusta mediaan ja demokratiaan. Media-alan kannalta on tärkeää, että päättäjät Pohjoismaissa katsovat, että suurten globaalien alustayhtiöiden vaikutus uutismedioiden kehitykseen ja demokraattiseen keskusteluun ei ole ongelmaton. Medialiitto suhtautuu hankkeeseen myönteisesti. Pohjoismainen selvitystyö käynnistyy vuoden 2022 alussa.