Neljä keskeistä kysymystä Australian mallista
Australiassa on juuri hyväksytty uutismedian ja globaalien digitaalisten alustojen neuvottelu- ja sopimusmekanismi. Myös Euroopassa tarvitaan toimia, joilla alustat velvoitetaan neuvottelupöytään.
1. Mistä Australian mallissa on kysymys?
Australian tuoreen lain mukaan alustayhtiöt, Google ja Facebook, pakotetaan tarvittaessa neuvottelemaan uutiskustantajien kanssa joko suoraan tai kollektiivisesti kustantajien sisältöjen hyödyntämisen ehdoista ja korvauksista. Viime kädessä korvaus vahvistetaan välimiesmenettelyssä.
2. Miten Australian uusi laki heijastuu EU:n sääntelyyn?
Australian laki heijastuu EU:ssa kahteen eri säädökseen: tekijänoikeusdirektiiviin ja komission alustasääntelypakettiin sisältyvään digitaalisia markkinoita koskevaan asetusehdotukseen.
Australian laissa ei ole kysymys uutismediasisältöjen tekijänoikeussuojasta, vaan kilpailuoikeudellisesta välineestä korjata markkinahäiriö. Laki velvoittaa alustat neuvottelemaan ja sopimaan uutiskustantajien kanssa niiden sisältöjen hyödyntämisestä maksettavista korvauksista ja muista ehdoista.
EU:n digimarkkina-asetuksessa säädetään erittäin suurille niin sanotuille portinvartija-alustoille uusia velvoitteita ja kieltoja digimarkkinan toimivuuden parantamiseksi ja kilpailutilanteen tasapainottamiseksi. Asetuksen sisällöstä on vasta aloitettu neuvottelut Brysselissä.
EU:n tekijänoikeusdirektiivissä säädetään uutiskustantajan oikeudesta saada digitaaliselta alustalta korvaus sisältöjensä hyödyntämisestä. Direktiivi on parhaillaan jäsenmaissa täytäntöönpanossa Suomi mukaan lukien.
3. Miten EU:ssa tulisi ratkaista median ja alustojen välinen neuvotteluepätasapaino?
Myös Euroopassa tarvitaan toimia, joilla globaalit digialustat velvoitetaan neuvottelemaan uutiskustantajien tuottamien sisältöjen hyödyntämisestä. Luotettavan toimituksellisen sisällön saatavuus alustoilla on demokraattisen yhteiskunnan toimivuuden ja kansalaisten sananvapauden toteutumisen elinehto. Tähän asti eurooppalaisen media-alan neuvottelumahdollisuudet alustajättien kanssa sen sisältöjen hyödyntämisestä ja ehdoista ovat kuitenkin olleet olemattomat.
Jotta uutiskustantajien neuvotteluasemaa Euroopassa voitaisiin parantaa, täytyy lehtikustantajan lähioikeussäännös saada ensin jäsenmaissa onnistuneesti selkeänä ja riittävän kattavana voimaan. Jos tähän ei päästä, Australian kilpailuoikeudellisen mekanismin kaltaisesta järjestelystä ei olisi tosiasiallista hyötyä kustantajille.
Lehtikustantajan lähioikeus ei kuitenkaan välttämättä yksin takaa korvauksesta sopimista, koska toistaiseksi ei ole olemassa lainsäädännöllistä pakotetta neuvotteluratkaisuun. Tämä on käynyt ilmi Ranskassa. Digitaalisten markkinoiden asetusehdotus tarjoaa mahdollisuuden säätää myös erillisestä neuvottelu- ja sopimisvelvoitteesta alustoille. Vaihtoehtona olisi myös miettiä kokonaan uutta neuvottelusääntelyä lehtikustantajan lähioikeuden toteutumisen varmistamiseksi, kuten EU:n lehtikustantajajärjestöt ja Microsoft ovat tehneet.
4. Kuka päättää ja millä aikataululla?
Kotimaisen media-alan näkökulmasta on ensisijaista, että Suomi kirjaa lehtikustantajan lähioikeussäännöksen tekijänoikeuslakiin siten, että siitä tulee yksiselitteinen perusta neuvotella ja sopia korvauksista alustojen kanssa. Päätösvalta on siis hallituksella, käytännössä tiede- ja kulttuuriministerillä, ja eduskunnalla.
Direktiivin täytäntöönpanoaika umpeutuu kesäkuussa. Monen jäsenmaan, mukaan lukien Suomen, valmisteluaikataulu on kuitenkin viivästynyt. Myöhästyminen johtuu osaksi juuri alustasäännösten vaikeaselkoisuudesta ja näkemyseroista sidosryhmäkentässä.
Lehtikustantajan suojan lisäksi Eurooppaan tarvitaan Australian tapaan lainsäädännön keino, jolla viime kädessä velvoitetaan alustat neuvottelupöytään sopimaan niillä hyödynnettävien toimituksellisten sisältöjen korvauksista. Australiassa tämä toteutettiin kilpailuoikeudellisella sääntelyllä, Euroopassa vaihtoehdot ovat lähinnä joko käsittelyssä oleva digimarkkina-asetusehdotus tai kokonaan uusi säädösinstrumentti.
Komissio on jo tiensä valinnut. Kilpailu- ja digikomissaari Margrethe Vestager ilmoitti, ettei komissio lähde edistämään Australian kaltaista lainsäädäntöhanketta alustapakettinsa kautta. Vestager katsoo, että asia on EU:ssa hoidettu tekijänoikeusdirektiivillä. Ratkaisun avaimet ovatkin nyt Euroopan parlamentilla ja jäsenmailla, myös Suomella. Päätöksiä pitäisi tehdä nykyisen komission kaudella.
Jos lehtikustantajien oikeudet toteutuisivat neuvottelusääntelyn kautta, lopputuloksella voisi olla uutismediaakin laajakantoisempia positiivisia heijastusvaikutuksia alustajättien ja niiden palveluiden eri toimialojen yrityskäyttäjien väliseen neuvottelutasapainoon Euroopassa.