Nuoret kaipaavat kriisiuutisoinnin keskelle toivoa
Tällä viikolla vietetään Uutisten viikkoa. Maailma on nyt varsin toisenlainen kuin edellisellä Uutisten viikolla. Silloin Euroopassa elettiin rauhan aikaa.
13-vuotias nuori on elänyt poikkeusaikaa miltei neljäsosan elämästään. Hän on oppinut mediasisältöjen käyttäjäksi ajassa, jolloin uutismedia on ollut täynnä kriisiuutisointia: ensin koronaa ja nyt sotaa sekä energiakriisiä.
Kun korona-aika oli päällä tiukimmillaan, nuorten uutisten nälkä oli iso. 13–18-vuotiaiden nuorten kiinnostus uutisia kohtaan kasvoi silloin merkittävästi. Huhtikuussa 2020 tehdyssä Nuorten mediankäyttö ja korona -tutkimuksessa yli 40 prosenttia nuorista kertoi seuraavansa uutisia aiempaa enemmän. Isot uutisaiheet maailmalla ja Suomessa olivat silloin nuorten kiinnostuksen kärjessä.
Nyt tilanne on toisin. Tänään julkistetussa Nuoret, isot uutisaiheet ja luottamus -tutkimuksessa selvisi, että 40 prosenttia nuorista on alkanut ainakin jossain määrin vältellä sotaa, kriisejä ja muita negatiivisia aiheita käsitteleviä uutisia. Joka kolmas nuorista kokee näitä uutisia seuratessaan ahdistusta tai pelkoa. Tytöillä nämä tunteet vielä korostuvat: heistä joka toinen kokee uutisten äärellä ahdistusta, 17–18-vuotiaista tytöistä miltei 60 prosenttia.
Samalla nuorten katse on kääntynyt kohti omaa elämää. Nuoria eniten kiinnostavaksi uutisaiheeksi on noussut nuorten elämään liittyvät uutiset. Lisäksi he ovat nyt aiempaa enemmän kiinnostuneita mielenterveyteen, terveyteen, hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin liittyvistä aiheista, toisten nuorten tekemistä sisällöistä, kiusaamiseen liittyvistä aiheista sekä uutisista, joissa on haastateltu nuoria. Lähes kaikki näistä kiinnostaa erityisesti tyttöjä.
Tämä tuntuu varsin loogiselta, ymmärrettävältä – ja oikeastaan toiveikkaaltakin. Ahdistusta herättävien sotauutisten rinnalle tai jopa niiden sijaan kaivataan omaa elämää lähellä olevia, osin aika arkisiakin aiheita. Ihmissuhteilla ja omalla hyvinvoinnilla on merkitystä silloinkin, kun lähellä soditaan – tai oikeastaan erityisesti silloin.
Lisää nuorten ääntä myös isoihin uutisaiheisiin
Nuoret, isot uutisaiheet ja luottamus -tutkimukseen vastanneista nuorista 62 prosenttia on sitä mieltä, että nuorten näkemykset kuuluvat huonosti Ukrainan sotaan, Suomen Nato-hakemukseen ja energiakriisiin liittyvissä uutisissa. Peräti joka viides nuori on sitä mieltä, että nuorten ääni kuuluu erittäin huonosti. Sotaan ja kriiseihin liittyviin uutisiin nuorilla on uutismedialle selkeä toive: lisää nuorten ääntä kuuluviin. Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta nuoresta haluaisi sotaa käsitteleviin uutisiin lisää nuorten näkemyksiä ja kertomuksia.
Tässä on uutismedialle tärkeä pohtimisen paikka. Miten isoista uutisaiheista voisi tehdä nuorille merkityksellisempiä? Miten rakentaa ja ylläpitää uskoa ja toivoa toistuvien kriisien keskellä?
Tällä viikolla kouluissa seurataan erityisen paljon uutisia ja uutismedian sisältöjä, kun vietetään Uutisten viikkoa. Tänä vuonna Uutisten viikolla keskitymme toivoon. Tuomme esiin sitä, että luotettavan uutismedian avulla on turvallista rakentaa omia näkemyksiä. Luotettava tieto ja ymmärrys asioista tuo parhaimmillaan turvaa. Silloinkin, kun aiheet ovat pelottavia ja herättävät suurta huolta.
Uutisten viikolla uutismedioissa kuuluu tavallista vahvemmin lasten ja nuorten näkemykset ja ääni. Tähän haastan mediaa teemaviikon jälkeenkin: kuulemaan nuoria asiantuntijoina myös isoissa uutisaiheissa ja kirjoittamaan heidän elämäänsä lähellä olevista aiheista. 13-vuotiaalla voi olla hyvin kiinnostavaa sanottavaa energiakriisistä, Nato-hakemuksesta tai siitä, miltä tuntuu elää nuoruuttaan toistuvien kriisien ja kriisiuutisten keskellä. Nuoria kuuntelemalla voi myös saada selville, mikä haastavina aikoina tuo toivoa – ja miten uutismedia voi olla osaltaan sitä rakentamassa.