Odotusten täyteinen talousvuosi 2021
Sumu hälvenee ja päivät kirkastuvat kevään edetessä. Kesälle odotetaan poutaa, mutta talvea kohden mentäessä annetaan varoitus voimistuvasta matalapaineesta. Esimerkiksi näin voisi kuvata tulevan vuoden talousnäkymiä, jos niistä kertoisi säätiedotteen termein. Tuoreimmat tiedot rokotetoimitusten ongelmista lisäävät ennusteen epävarmuutta ja siirtävät talouden elpymistä kauemmaksi.
Rokotteiden myötä elämä palaamassa raiteilleen
Tärkeitä ilmapuntareita kuluvan vuoden talousnäkymien hahmottamiseksi ovat yritysten ja kuluttajien odotukset tulevasta. Finanssimarkkinoilla tunnelmat piristyivät pian sen jälkeen, kun tiedot rokotteiden kattavasta toimivuudesta julkaistiin. Vaikka pandemia on vielä toistaiseksi kaikkea muuta kuin ohitse, odotetaan rokotusohjelmien etenemisen parantavan kuluttajien ja yritysten tunnelmia kevättä kohden mentäessä.
Tarttuvammat virusmuunnokset voivat tuoda pomppuja matkalle, mutta mahdollisilla sulkutoimenpiteilläkään ei enää ole vaikutusta yritysten pidemmän tähtäimen investointipäätöksiin, mikäli koronarokotteen tehoon tai rokoteohjelmien onnistumiseen ei kohdistu epäilyksiä. Toistaiseksi ei ole merkkejä rokotteen tehon oleellisesta heikentymisestä, mutta viimeaikaiset tiedot rokotteiden toimitusongelmista lisäävät niin kuluttajien kuin yritystenkin epävarmuutta ja pitkittävät kauan odotettua paluuta normaaliin.
Mikäli toimitusongelmat saadaan selätettyä, tulee ensi kesästä talouden toimeliaisuuden näkökulmasta erinomainen. Pandemian aikana kotitalouksien säästämisaste on ollut korkealla tasolla, ja sen väistyessä kuluttamatta jääneet varat alkavat vihdoin konkretisoitua ostopäätöksiksi. Kun tähän yhdistetään innostus koronavapaasta kesästä, on ruohon vihertäessä lupa odottaa myös eurojen kiertävän taloudessa.
Kuluttajien patoutunut kulutuskysyntä onkin se tekijä, jonka odotetaan kääntävän talouden kasvu-uralle. Tällaisessa skenaariossa bkt:n kasvuksi voidaan perustellusti arvioida jopa 3 prosentin kasvuvauhtia. Tämä kuitenkin edellyttää, että rokotusohjelma etenee riittävän nopeasti ja kuluttajien epävarmuus sen myötä hälvenee. Koronavapaaseen kesään on edelleen syytä pyrkiä, sillä tilanteen pitkittyessä syksyyn saattavat kuluttajien säästöt ohjautua kotimaan sijaan esimerkiksi ulkomaanmatkailuun. Tässä skenaariossa yksityisen kulutuksen vaikutus Suomen talouteen vaimenee ja talouden elpyminen viivästyy.
Suomi menestynyt koronataistossa hyvin
Koronapandemian rantauduttua Eurooppaan ja Suomeen olivat lähitulevaisuuden näkymät poikkeuksellisen sumuiset. Koska vertailukohtaa vastaavalle shokille ei lähihistoriasta löytynyt, hahmoteltiin näkymiä hyödyntämällä skenaarioanalyysejä. Yhtenä mittatikkuna käytettiin finanssikriisin vaikutuksia eri indikaattoreihin. Moni merkittävä talousindikaattori saavutti sulkutoimenpiteiden aikana historiallisen heikon tason, ja bkt:n odotettiin supistuvan myös Suomessa jopa 8 prosenttia (ETLA, toukokuu 2020).
Kesän ja syksyn mittaan tilannekuva kuitenkin jatkuvasti kirkastui. Osoittautui, että etenkin Suomi, jossa tartuntamäärät ovat olleet verrokkimaihin verrattuna maltillisia, on myös taloutensa puolesta pärjännyt kriisissä yllättävänkin hyvin. Tällä hetkellä arvioimme Suomen bkt:n laskeneen edeltävänä vuonna vain noin 3 prosenttia, mikä on olosuhteet huomioiden kelpo suoritus. Finanssikriisiin verrattuna pandemian efekti oli siis huomattavasti jyrkempi, mutta myös lyhytkestoisempi.
Huonommin olisi voinut käydä myös media- ja painoyrityksille
Aivan kuten Suomen taloudessa yleisesti, myös media- ja painoalalla syksy meni kevään odotuksia paremmin. Maalis-toukokuun shokeeraava mainosmyynnin lasku tasoittui pandemian toisesta aallosta huolimatta, mikä on linjassa koko yhteiskunnan hyvän sopeutumiskyvyn kanssa. Television mainosmyynti onnistui loppuvuonna jopa hyötymään tilanteesta, mikä ei sinänsä ole ihme, sillä mediaa on poikkeusoloissa kulutettu tavanomaista enemmän. Medialiiton ennusteeseen verrattuna television menestys syksyllä oli kuitenkin yllättävää. Lehtien ja radion osalta ennuste mainosmyynnin menetyksistä osui hyvin toteuman kanssa. Kokonaisuutena media-alan mainosmyynnin pudotus oli television maltillisemmasta pudotuksesta huolimatta kuitenkin hurjaa ja jätti loven monen mediayrityksen kannattavuuteen. Kantarin tuoreiden lukujen valossa lehtien sekä televisio- ja radiotoiminnan mainosmyynnistä katosi 128 miljoonaa euroa verrattuna vuotta aiempaan. Vuoden ehdoton valopilkku oli kirjamyynti, joka oli vahvaa sekä sähköisten että painettujen kirjojen osalta.
Painoalalla kevät kulki kaksijakoisesti. Elintarvike- ja lääkepakkauksia valmistavilla yrityksillä kädet olivat täynnä töitä, mutta mainos- ja markkinointimateriaaleja valmistavilla yrityksillä kysyntä saattoi pysähtyä kuin seinään. Asetelmat tasoittuivat syksyyn mentäessä. Toukokuussa toimialan työpäiväkorjattu liikevaihto laski 31,8 prosenttia, mutta marraskuussa enää 2,5 prosenttia edeltävästä vuodesta. Koko vuoden liikevaihto jää Medialiiton ennusteessa 11,7 prosenttia edeltävän vuoden alapuolelle. Pudotus on hurja, mutta olosuhteet huomioiden kelpo suoritus. Nähtäväksi kuitenkin jää, millaiseen kuntoon yritysten taseet ovat kriisin aikana ajautuneet. Koetut vaikeudet voivat konkretisoitua kuluvana vuonna alan konkurssimäärien kasvuna.
Uudistusten tarve ei ole kadonnut – päinvastoin
Vaikka koronapandemian hälvetessä on lupa huokaista helpotuksesta, hyppäävät talouden rakenteelliset ongelmat jo pian takaisin agendalle. Suomen talouden pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat heikot, ja pandemia on heikentänyt tilannetta entisestään. Jos Suomi pärjäsikin kasvuvertailussa hyvin koronavuonna, näyttävät tulevat vuodet verrokkimaita heikommilta. Tilannetta ei myöskään helpota julkisen talouden kestävyysvajeen paisuminen, joka luo painetta julkisten menojen sopeuttamiselle ja verojen korotuksille.
Työllisyyden ei odoteta parantuvan ilman merkittäviä uudistuksia ja näyttää ilmeiseltä, että hallitusohjelmaan kirjattu työllisyystavoite on karkaamassa käsistä. Kasvun edellytyksiä syövät myös väestön ikääntyminen sekä investointien vähyys ja heikko tuottavuuskehitys. Väestörakenteeseen on mahdotonta vaikuttaa lyhyellä aikavälillä, mutta toimet investointien houkuttelemiseksi ja niihin kannustamiseksi ovat nyt tärkeitä, jotta tuottavuuskehitystä saadaan vauhditettua.
Kasvun ajureita tarvitaan nyt monella rintamalla. Selvää on, että talouskasvu ruokkii myös media- ja painoalan yritysten edellytyksiä menestyä ja työllistää, mutta täsmälääke media-alan menestykselle on edelleen sama vanha tuttu, eli lehtien ja kirjojen arvonlisäverokannan siirto nollakantaan. Myös tällaiset toimialaspesifit toimet on syytä pitää työkalupakissa, kun kasvun rattaille annetaan kierroksia.