Paikalliset uutismediat tukevat kielen oppimista ja paikallistuntemusta
Mediakasvatus on välttämätöntä, jos haluamme, että uudet asukkaat kotiutuvat ja sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Ilman mediaosaamista on mahdotonta toimia Suomen kaltaisessa tietoyhteiskunnassa.
Opetushallitus on parhaillaan uudistamassa aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita. Edellinen opetussuunnitelma astui voimaan vuonna 2012, ja uuden opetussuunnitelman odotetaan valmistuvan keväällä 2022.
Vuoden 2012 opetussuunnitelmassa ei mainita kertaakaan sanaa media. Sana joukkoviestimet mainitaan kolme kertaa. Uudessa opetussuunnitelmaluonnoksessa media mainitaan jo 12 kertaa. Huomattavaa edistystä on siis tapahtunut, kiitos tästä Opetushallitukselle.
Kotoutumiskoulutuksen tavoite on ”antaa aikuiselle maahanmuuttajalle paremmat mahdollisuudet toimia yhdenvertaisena jäsenenä suomalaisessa yhteiskunnassa.” Koulutus kestää yleensä noin vuoden. Tuona aikana opiskelijan tulisi saada sellaiset valmiudet, joiden avulla hän pystyy joko siirtymään työelämään tai jatko-opintojen pariin.
Vuonna 2016 tehdyn kartoituksen mukaan seitsemän prosenttia turvapaikanhakijoista oli lukutaidottomia ja 73 prosenttia tarvitsi harjoitusta lukemisessa ja kirjoittamisessa. Yhdessä vuodessa on melko haastavaa kehittyä lukutaito-oppijasta tietoyhteiskunnassa pärjääväksi työntekijäksi, joten kaikki apu lienee tervetullutta.
Alueelliset erityispiirteet kunniaan
Tänä syksynä Uutismedian liitto laittoi oman lusikkansa soppaan. Pohdimme, kuinka uutismediat voisivat omalta osaltaan tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Syntyi aikuisille suomenopiskelijoille suunnattu mediakasvatusmateriaali Perehdy paikalliseen – opettajan ideapakka, jonka tehtäviä voi tehdä minkä tahansa paikallis- tai kaupunkilehden avulla.
Uusi materiaali hyödyntää paikallista uutismediaa. Se vahvistaa paikallisidentiteettiä ja kotoutumista, harjaannuttaa eri tekstilajeihin, opastaa journalistisen ja kaupallisen viestin eroihin sekä vastuulliseen journalismiin. Tehtävät aktivoivat eri aisteja ja kannustavat toimintaan.
Sekä uuden että vanhan kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa painotetaan paikallistuntemuksen ja alueellisten erityispiirteiden huomioon ottamista. Mikä pätee Vantaalla, ei välttämättä toimi Närpiössä tai Joensuussa.
Paikalliset asiat kiinnostavat kaikkia
Kun aikuinen ihminen muuttaa Suomeen vaikkapa Islannista, Kanadasta tai Afganistanista, hän ei kovin nopeasti identifioidu suomalaiseksi. Todennäköisesti islantilainen on aina islantilainen, vaikka asuisi Suomessa koko loppuelämänsä.
Paikallisidentiteetti on kokonaan toinen juttu. Kun itse asuin Luxemburgissa lähes kymmenen vuotta, en milloinkaan ajatellut olevani luxemburgilainen. Olin aina ”se pyöräilevä suomalainen, joka asuu Kirchbergin kaupunginosassa.” (Näillä sanoilla kuulin joskus itseäni kuvattavan.) Aloinkin melko nopeasti ajatella itseäni kirchbergiläisenä.
Minua kiinnostivat lähialueen tapahtumat, lasten harrastusmahdollisuudet, paikalliset ruokakaupat ja ravintolat, lähellä olevat vaatekaupat ja kampaamot sekä liikunta- ja terveyspalvelut. Opiskelin luxemburgin kieltä, lëtzebuergeschia, vaihtelevalla menestyksellä. Jos minulle olisi tullut paikallinen luxemburginkielinen sanomalehti, siitä olisi ollut minulle mielettömästi apua sekä kielen oppimiseen että paikallistuntemukseen. Kun sellaista ei ollut, oli pakko kysellä tutuilta ja naapureilta, kahlata nettiä ja polkea fillarilla.
Suomessa ilmestyy noin 250 sanoma- ja kaupunkilehteä. Määrä on korkea väkilukuun verrattuna. Käyttäkäämme tätä etuoikeutta ilolla ja riemulla. Opitaan mediasta ja medialla. Perehdytään paikalliseen ja otetaan huudit haltuun.