Paikallislehdet kirittävät kuntapäättäjiä parempaan päätöksentekoon
Paikallislehtiä voi syystä nimittää paikallisdemokratian kulmakiviksi. Niiden toiminta kirittää kuntia tutkitusti niin veroeurojen tehokkaamman käytön kuin demokratian vireyden näkökulmasta. Suomessa on kansainvälisesti tarkasteltuna laadukas paikallislehtitarjonta, josta kannattaa pitää kiinni.
Milloin olet viimeksi perehtynyt siihen, mitä päätöksiä kotikunnassasi on tehty? Oletko käynyt seuraamassa valtuuston kokouksissa käytyjä keskusteluita? Harva voi vastata kyllä, mutta kuitenkin kunnissa päätetään meidän jokaisen arjen kannalta äärimmäisen keskeisistä asioista, kuten lähipalveluiden sijainnista tai teiden kunnostamisesta.
Paikallislehtien merkitys alueellisen demokratian vahvistamisen kannalta on keskeinen. Ne seuraavat kuntien päätöksentekoa kuntalaisten puolesta ja avaavat päätöksiin johtaneita prosesseja suurelle yleisölle. Paikallislehdet ovatkin selvästi suosituin väylä seurata oman kunnan päätöksentekoa Suomessa.
Useat tutkimustulokset vahvistavat, että lehdistön aktiivinen rooli paikallispolitiikan seuraamisessa ja siitä uutisoinnissa tuo yhteiskunnalle lukuisia positiivisia hyötyjä. Norjaa koskevasta tutkimuksesta selviää, että paikallislehtien suuremman levikin ja kuntien toiminnan korkeamman tehokkuuden välillä on olemassa positiivinen yhteys. Yhteys on vahvempi pienemmissä ja syrjäisemmissä kunnissa. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa puolestaan todetaan paikallislehden lopettamisella olevan selviä negatiivisia vaikutuksia paikallishallinnon taloudelle, kuten alijäämien ja menojen kasvua. Paikallislehtien työ siis kirittää päättäjiä käyttämään veroeurot tarkemmin.
Resursseista on syytä huolehtia
Paikallislehtien olemassaolo itsessään ei kuitenkaan riitä, vaan myös niiden tekemän journalismin laadulla on merkitystä. Niin ikään yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta selviää, että henkilöstöleikkaukset paikallislehdissä johtivat Kaliforniassa uutisoinnin lisääntyneeseen reaktiivisuuteen sen sijaan, että lehdet olisivat tuoneet itse uusia teemoja esille. Tutkijat löysivät lisäksi yhteyden lehdistön resurssien leikkausten ja paikallisdemokratian vireyden välillä. Istuvat päättäjät valittiin useammin uudestaan ja heidän voittomarginaalinsa olivat suurempia alueilla, joiden lehdissä oli tehty merkittäviä leikkauksia. Tutkijat löysivät myös viitteitä äänestysprosentin laskusta. Voikin perustellusti väittää, että paikallislehdet vahvistavat demokratiaa paikallistasolla, mutta lehdistön resurssien on oltava kunnossa.
Suomen paikallislehtiverkon kattavuudesta ja resursoinnista on syytä kantaa huolta, sillä viime vuodet eivät ole olleet helppoja lehtikustantajille. Digitaalinen mainosmyynti ei ole pystynyt korvaamaan printtitulojen vähenemistä samalla kun paperin ja jakelun hinta on kallistunut. Moniin paikallislehtiin heijastuu myös yhä käynnissä oleva rakennemuutos, kun suomalaiset jatkavat muuttoa suuriin kaupunkeihin.
Paikallislehtien elinvoiman vahvistaminen on teema, johon myös valtakunnallisen tason päättäjien on herättävä vahvemmin. Tässä ajassa, jossa eurot ovat vähissä ihan jokaisessa kunnassa, fiksun ja avoimen päätöksenteon kirittäjille on tilausta. Kattavasta paikallislehtiverkosta kannattaa pitää kiinni.