Suomalaisten kiinnostuksen kohteet muuttuivat pandemian aikana – vai muuttuivatko?
Kansallinen mediatutkimus kertoo, mistä suomalaiset ovat kiinnostuneita. Ykkössijaa pitää tänäkin vuonna hallussaan oman paikkakunnan asiat ja tapahtumat.
Suomalaisten kiinnostuksen kohteet vaikuttavat varsin pysyviltä, mutta pandemian aikana on tapahtunut myös muutoksia. Tämä käy ilmi yli 23 000 vastaajan Kansallisesta mediatutkimuksesta.
Oman paikkakunnan asiat kiinnostavat
Tutkimuksessa on listattuna yli 30 kiinnostuksen kohdetta. Ykkössijan nappasi tänä vuonna sama kohde kuin ennen pandemiaa eli oman paikkakunnan asiat ja tapahtumat. Suomalaisista 60 prosenttia on kiinnostunut lähiympäristön asioista ja tapahtumista. Kiinnostus on kuitenkin laskenut kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2019 eli pandemiaa edeltävästä ajasta. Paikkakunnan tapahtumien osalta kiinnostuksen lasku on luonnollista, sillä koronan pahimpien jaksojen aikana tapahtumia ei voitu järjestää.
Kahden vuoden takainen kolmonen, luonnossa liikkuminen, kipusi nyt hopeasijalle. Luonnossa liikkuminen kiinnostaa reilusti useampaa kuin joka toista (55 %) suomalaista. Kasvua pandemiaa edeltäneeseen aikaan on neljä prosenttiyksikköä. Onko neljä prosenttiyksikköä sitten paljon vai vähän? Muutos tarkoittaa noin 200 000 luontoihmistä enemmän. Luonnossa liikkuvien määrän todellinen muutos toki edellyttää kiinnostuksen muuttumista toiminnaksi. Lukuun voidaan vielä ajatella lisättävän alle 15-vuotiaat, jotka jäävät Kansallisen mediatutkimuksen ulkopuolelle. Perheen kanssa luonnossa liikkuminen on varmasti ollut tärkeä henkireikä monessa kodissa kuluneen 1,5 vuoden aikana. Onneksi luonnossa liikkuminen on säilynyt Suomessa sallittuna ja suositeltavana kaiken aikaa.
Väsymystä negatiivisiin pandemiauutisiin?
Aiempi kakkonen, kotimaan ja ulkomaiden uutiset, sijoittui tutkimuksessa niukalla erolla kolmanneksi. Suomalaisista 54 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostunut uutisista. Vaikka uutismedian verkkosivujen kävijämäärät kasvoivat erityisesti pandemian alussa suorastaan räjähdysmäisesti, voi kiinnostuksen lievä hiipuminen johtua siitä, että uutissisällöissä on painotettu pandemian ikäviä vaikutuksia. On hyvin ymmärrettävää, että myönteiset asiat kiinnostavat kielteisiä enemmän.
Hyvinvointi ja terveys on edelleen neljänneksi kiinnostavin aihe, ja sen tasokin (52 %) on jokseenkin ennallaan. Tämä on ehkä tutkimuksen yllättävin tulos, kun verrataan erilaisten kiinnostuksen kohteiden muutosta ennen pandemiaa (2019) ja pandemian aikana (2021). Ennakkoon olisi voinut arvella hyvinvoinnin ja terveyden kiilaavan jopa ykköseksi.
Demografiatarkastelu tuo kuitenkin esiin eroja. Kiinnostus hyvinvointia ja terveyttä kohtaan on kasvanut eniten työttömien keskuudessa, mutta se on lisääntynyt myös johtavassa asemassa olevien ja ylempien toimihenkilöiden parissa. Työntekijöitä ja nuorempia kansalaisia hyvinvointi ja terveys kiinnostavat aiempaa vähemmän, vanhempaa väestönosaa odotusten mukaisesti entistä enemmän. Näyttäisi kuitenkin siltä, ettei edes keskuudessamme pitkään jyllännyt maailmanlaajuinen virus ole juurikaan lisännyt kiinnostusta hyvinvointia ja terveyttä kohtaan koko väestön tasolla.
Ruoka ja juoma sivuroolissa
Viidenneksi kiinnostavimmaksi sijoittui urheilu ja liikunta (46 %) saman tasoisella tuloksella kuin aiemmin. Kaksi vuotta sitten viidenneksi sijoittunut ruoka ja juoma (43 %) menetti yhden sijan kiinnostuksen laskiessa väestössä peräti neljä prosenttiyksikköä. Selittävä tekijä voi olla se, että monilla suomalaisilla muiden tekemä ruoka vaihtui mikrossa lämmitettyihin eineksiin tai jokapäiväiseen ”keksi nyt valmistaa edes jotain ruokaa” -pohdintaan. Karumpi syy voi olla se, että monissa talouksissa joudutaan miettimään entistä tarkemmin, millä rahalla täyttää ainakin osan ruokapyramidin vaateista. Pandemian vaikutusten hellittäessä ruoan ja juoman kiinnostus todennäköisesti nousee, mikä näkyy jo ainakin orastavasti illasta toiseen täyttyvinä ravintolapöytinä.
Eniten laskua kiinnostuksen kohteissa korona-aikana on tapahtunut ulkomaan matkailussa (kiinnostuneiden osuus 37 %), ruoassa ja juomassa (43 %), ympäristöasioissa (36 %), viihde-elektroniikassa ja tietotekniikassa (24 %), muodissa ja pukeutumisessa (22 %), oman paikkakunnan asioissa ja tapahtumissa (60 %) sekä musiikissa ja konserteissa (37 %). Suomalaisten kiinnostus näihin aihealueisiin on laskenut kuudesta kolmeen prosenttiyksikköä.
Kiinnostaako luonnossa liikkuminen jatkossa?
Merkittäviä kiinnostuksen kasvun kohteita on selvästi vähemmän kuin niitä, joita kohtaan suomalaisten kiinnostus laski. Neljän prosenttiyksikön kasvullaan luonnossa liikkuminen (55 %) on omassa luokassaan. Rakentaminen ja remontointi (37 %) sekä sijoittaminen (22 %) kasvoivat kaksi prosenttiyksikköä. Kun rakentamisen ja remontoinnin pariin ryntää 100 000 suomalaista lisää ja miljoonat muualla maailmassa, niin kyllähän ne vuoripaneelit, terassilaudat ja keittiön kaappien ovet loppuvat.
Kotimaan matkailun lisääntyminen on tänä vuonna näkynyt kansallispuistoissa, hotelleissa ja tiellä liikkuvien matkailuautojen määrässä. Joka kolmas (34 %) kertoo olevansa kiinnostunut kotimaan matkailusta, mikä on yllättäen vain samaa tasoa kuin ennen pandemiaa. Mökkeilynkään kiinnostavuus (30 %) ei ole juuri lisääntynyt vuoden 2020 kiivaasta mökkikauppojen teosta huolimatta. Pitkään kielletty hedelmä, ulkomaan matkailu (37 %), on selkeästä kuuden prosenttiyksikön laskusta huolimatta koettu pandemian aikanakin hieman kotimaan matkailua kiinnostavammaksi. Tämä ennakoinee laiva- ja lentoliikenteen selvää vilkastumista lähivuosina.
Parin vuoden päästä voimme arvioida, jäivätkö korona-ajan muutokset pysyvimmiksi ilmiöiksi, vai palaammeko kiinnostuksen kohteissa aikaan ennen pandemiaa. Toivottavasti pandemia on kuitenkin kohta historiaa, eikä uusia mustia joutsenia ilmaannu horjuttamaan arkeamme.