Suomesta on tulossa EU:n toiseksi kovin kirjojen verottaja
Maamme hallitus on sopinut kirjojen arvonlisäveron korottamisesta 14 prosenttiin aikaisemmasta 10 prosentista. Sen lisäksi että kiristyksen merkitys on valtiontalouden näkökulmasta vähäinen, se on oppimisen ja sivistyksen edistämisen näkökulmasta kyseenalainen.
Kirjoihin kohdistuva veronkiristys tarkoittaisi, että Suomi siirtyisi samalla EU:n toiseksi kovimmaksi kirjojen verottajaksi. EU:n ulkopuolisissa Norjassa ja Isossa-Britanniassa vero on 0 %, ja Sveitsissäkin 2,5 %. Kunnia on varsin kyseenalainen aikana, jolloin luotettavan tiedon ja sivistyksen merkitys korostuu nopeita klikkejä ja videoita täynnä olevassa maailmassa.
Suomen kansantalouden näkökulmasta näinä hetkinä kriittisintä on löytää eväät ripeämpään talouskasvuun. Talouden tasapainottaminen on myös tärkeää, mutta pidemmällä aikavälillä kasvun merkitys korostuu.
On yleisesti tunnustettu tosiasia, että kasvun eväät löytyvät tuottavuuden parantamisesta, joka perustuu pitkälti uusiin innovaatioihin ja osaamisen kehittämiseen. Hyvä lukutaito ja luetun ymmärtäminen ovat oppimisen perusta, ja nämä taidot kehittyvät lukemalla. Juuri nyt olisikin tärkeää löytää uusia keinoja kannustaa ihmisiä lukemaan, oppimaan ja sivistämään itseään. Kirjojen verotuksen kiristäminen ei tätä tavoitetta tue.
Iso osa kirjamyynnistä koostuu julkisista hankinnoista
Kirjojen veronkiristyksen tuoman uuden verokertymän suuruusluokka olisi arviolta noin 17 miljoonaa euroa. Summa on laskettu tilastokeskuksen tilastoimasta vuoden 2022 kirjamyynnistä.
Mutta tässä ei ole koko kuva. Suomen Kustannusyhdistyksen tilastoima oppimateriaalimyynti oli 120 miljoonaa euroa vuonna 2022. Näistä oppimateriaaleista noin 90 % koostuu perus- ja toiselle asteelle tehdyistä julkisista hankinnoista. Lisäksi esimerkiksi kirjastot tekevät julkisia kirjahankintoja. Merkittävä osa kaikesta kirjamyynnistä koostuu siis julkisista hankinnoista.
Iso siivu kirjojen veronkorotuksen tuomista hypoteettisista lisätuloista valtiolle kohdistuisikin julkisen sektorin itsensä maksettavaksi. Näin ollen aidosti julkisen sektorin alijäämää tasapainottava summa olisikin selvästi pienempi kuin 17 miljoonaa euroa, jopa vain 13 miljoonaa euroa.
