Syyskausi käynnistyy Brysselissä ja eduskunnassa – mitä odotettavissa digiasioissa?
Kesän päätösjuhlaa venetsialaisia vietettiin viikonloppuna, ja syksy käynnistyy tällä viikolla myös Brysselin instituutioissa ja kotimaassa Arkadianmäellä. Millaisia digihankkeita media-alan on lupa odottaa käsiteltäväksi näillä areenoilla?
Alustapaketin käsittelyssä kiireinen syksy
EU:n alustasääntelypaketin valmistelu jatkuu tällä viikolla digipalvelu– ja digimarkkina-asetusten käsittelyllä jäsenmaiden neuvoston työryhmässä sekä Euroopan parlamentin valiokunnissa. Puheenjohtajamaa Slovenia on linjannut alustapaketin yhdeksi prioriteetikseen. Tarkoituksena on viedä jäsenmaiden yhteinen näkemys koko paketista marraskuun lopun ministerineuvostoon hyväksyttäväksi. Tavoite on kunnianhimoinen, eikä ole varmaa, toteutuuko aikataulu. Edellinen puheenjohtajamaa Portugali antoi paketista edistymisraportin ministerineuvostolle toukokuun lopussa ja ensimmäiset viralliset kompromissiesitykset juhannuksen alla.
Euroopan parlamentti pyrkii saamaan molemmat asetukset äänestettäviksi joulukuun täysistuntoon. Tähän on kuitenkin vielä matkaa, sillä hankkeiden vastuuvaliokunta IMCO eli sisämarkkina- ja kuluttajavaliokunta antoi vasta kesän alussa omat raporttiluonnoksensa. Eri lausuntovaliokunnat valmistelivat luonnoksiin kesän aikana omat näkemyksenä. Suomalaisen media-alan näkökulmasta on hienoa, että lausuntovaliokunnissa ja erityisesti ITRE- eli teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa on hyvin digiaiheisiin perehtyneitä suomalaismeppejä.
Muutkin digiteemat liikkuvat unionissa
Komissio on lykännyt uuden EU:n digiveroehdotuksen antamista syksyyn. Ehdotus koskee globaalien digialustojen verottamista sisämarkkinoilla, ja sen on tarkoitus rakentua OECD:n (Organisation for Economic Co-operation and Development) mallin pohjalle. Mallin valmistuminen on venynyt lokakuulle.
Vaikka unionin digiveron aikataulu ja malli nojaavatkin tukevasti OECD:hen, on unionin tarkoituksena muuttaa vero jäsenvaltioille kertyvästä verosta EU:n omaksi veroksi. OECD-hanke rakentuu kahdesta pilarista, joista toinen koskee verotusoikeuden uudelleenallokointia ja toinen globaalia minimiveroastetta. Oman haasteensa digiveron toteuttamiseen tuonee myös Viron, Unkarin ja Irlannin jättäytyminen toistaiseksi pois globaalista hankkeesta, mikä tulee osaltaan hankaloittamaan EU:n veroasioissa vaadittavan yksimielisyyden aikaansaamista.
Tekoälyasetusehdotusta ja sitä koskevaa tiedonantoa käsittelevät neuvottelut jatkuvat Euroopan neuvostossa sekä Euroopan parlamentissa oletettavasti aina kevääseen 2022 asti. Komissio on myös käynnistänyt tekoälystä julkisen konsultaation, jossa kartoitetaan algoritmien toimintaan liittyviä tuotevastuusääntelyn uudistamistarpeita. Komissio on työohjelmassaan luvannut antaa uudistamistarpeita koskevan esityksen vuoden loppuun mennessä. EU:ssa jatkuu myös komission vuosi sitten marraskuussa antaman datanhallinta-asetusehdotuksen (Data Governance Act) käsittely.
Jo annettujen ehdotusten lisäksi komissiossa on käynnissä kokonaan uuden datasäädöksen (Data Act) valmistelu ja siihen liittyvä tietokantadirektiiviin uudelleentarkastelu. Data Act -hankkeella tavoitellaan datan saatavuuden helpottamista sisämarkkinoilla ja ylitse toimialarajojen. Koska datan tehokkaampi käyttö edellyttää laajempaa pääsyä data-aineistoihin, voi komission näkemyksen mukaan nykyinen tietokantasuoja muodostua jossain tapauksessa esteeksi. Tämän vuoksi tietokantadirektiivin tarkastelu on kytketty mukaan säädöskokonaisuuteen. Komission julkinen kuuleminen on parhaillaan käynnissä. Media-alan näkökulmasta tietokantasuojan säilyttäminen on keskeistä, sillä yrityksille elintärkeät datakokoelmat tulevat useimmiten suojatuksi tietokantasuojalla, sillä tekijänoikeussuojan edellytykset eivät aina täyty.
Tekijänoikeuspakettia odotetaan eduskuntaan
Eduskunta ehti ennen kesälomataukoaan käsitellä valtioneuvoston kannat EU:n alustasäädöspakettiin eli digipalvelu- ja digimarkkinaehdotuksiin. Suuri valiokunta linjasi kesäkuun istunnossaan lausuntovaliokuntien päätelmät, joissa yhdyttiin pääosin Suomen kantoihin.
Media-alan näkökulmasta on olennaista, että Suomen kannat datan jakamista koskeviin velvoitteisiin saivat kannatusta. Lisäksi on tärkeää, että eduskunta piti tarpeellisena arvioida jatkokäsittelyssä, miten portinvartija-asemassa olevien digialustojen ja yrityskäyttäjien välistä neuvotteluasetelmaa saataisiin tasapuolisemmaksi tilanteissa, joissa digialustat käyttävät yrityskäyttäjien kautta kerrytettyä dataa tai sisältöä omassa liiketoiminnassaan. Suuri valiokunta totesi, että laiton aineisto pitäisi määritellä jatkoneuvotteluissa tarkkarajaisemmin ja suppeammin. Eduskunnan mielestä verkkoalustojen mandaattia poistaa laiton aineisto alustalta tulee siis rajata selkeämmin, jottei sääntelyllä rajoiteta sananvapauden toteutumista enempää kuin on välttämätöntä.
Hallituksen esitystä tekijänoikeuslain muuttamiseksi odotettiin eduskunnan käsittelyyn heti syysistuntokauden alkupuolelle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nyt valitettavasti lykännyt esityksen antamista joulun kynnykselle. Tekijänoikeuden haltijoiden ja käyttäjien mielestä lainvalmisteluaikataulun toistuva lykkääminen on erittäin ikävää. Direktiivin kansallisen voimaansaattamisen aikataulu päättyi jo kesäkuun alussa. Direktiiviä soveltavilla tahoilla ei ole vielä edes alustavaa käsitystä siitä, kuinka säädöksen sisältö ja sen kansallinen liikkumavara tullaan toteuttamaan tekijänoikeuslaissa. Ministeriöstä ei ole saatu hallituksen esitysluonnosta lausuntokierrokselle, eikä edes tietoa siitä, milloin kierros on odotettavissa.
Direktiivissä on useita media-alalle elintärkeitä kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa lehtikustantajan uuteen lähioikeuteen, alustojen vastuuseen sekä tekijänoikeuksien käytöstä maksettaviin kohtuullisiin korvauksiin.