Talousnäkymät vuodelle 2020: Hidastuvan kasvun vuosi
Suomessa koettu korkeasuhdanteen jakso on nyt ohitettu ja merkit talouskasvun hidastumisesta ovat selvät. Maailmantalouden ja euroalueen kasvun odotetaan jäävän vaisuksi ja Suomen talous seuraa kehitystä viipeellä.
Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden talouskasvu on jo hidastunut, mikä näkyy kotimaisten yritysten viennin kasvun hidastumisena. Kotimaan kasvun hidastumista ennakoivat myös kuluttajien ja yritysten heikentyneet luottamusluvut. Toisaalta sekä EKP:n elvyttävä rahapolitiikka että uuden hallituksen julkisia menoja kasvattava finanssipolitiikka tukevat kasvua kotimaassa.
Suomen BKT:n ennustetaan jäävän suhdanneluontoisesti jopa alle 1 prosentin kasvuvauhdin vuonna 2020. Kasvun oletetaan jatkuvan vaimeana myös tulevina vuosina, maailmantalouden odotetusta piristymisestä huolimatta. Käänne maailmantaloudessa voi tosin pitkittyä, mikäli elvyttävää politiikkaa harjoittaneiden Yhdysvaltojen tai Kiinan taloudesta saadaan merkkejä suhdanteiden jäähtymisestä.
Painoyrityksillä vaisut odotukset, mutta digiliikevaihdon kasvu kiihtyy
Media- ja painotoimialan kokonaisliikevaihdon ei odoteta kasvavan kuluvana vuonna, ja myös alan työllisten määrän odotetaan edelleen supistuvan. Viime vuosina koettu talouden korkeasuhdanne näytti hyödyttäneen ennen kaikkea painoalaa, jonka tuotantomäärät ajoittain jopa kasvoivat muun talouden vetämänä. Media- ja painoalan liikevaihtoa korkeasuhdanteen vuodet eivät onnistuneet kääntämään kasvu-uralle. Kasvun hedelmät karkasivat mainospuolella isolta osin kansainvälisille digijäteille, ja printtitulojen trendiomainen lasku jatkui euromääräisesti digin kasvua nopeammin.
Suhdanteiden jäähtyminen vaimentaa etenkin painoalan näkymiä kuluvalle vuodelle. Mediayrityksille helpotusta tuo se, että digitulojen odotetaan kasvavan kuluvana vuonna aiempaa ripeämmin, viime kesänä tehdyn digi-alv:n alennuksen myötä.
Ostovoima kasvaa, mutta kuluttajat ovat varpaillaan
Kuluttajien ostovoiman maltillinen kasvu tulee jatkumaan myös kuluvana vuonna. Tämä on hyvä lähtökohta myös kotimaisten mediayritysten liiketoiminnan kannalta, vaikka ostovoiman kasvun voidaan olettaa välittyvän kulutuskysyntään korkeasuhdanteen jaksoa heikommin. Kuluttajien heikentyneiden luottamuslukujen valossa kotitaloudet tulevat varautumaan pahan päivän varalle kasvattamalla säästöastetta, mikä vaimentaa kulutuskysynnän kasvuodotuksia.
Ennustetun suhdannekuvan toteutuessa myös työllisten määrän kasvu pysähtyy, eli uutta kulutuskysyntää ei edeltävään vuoteen nähden ole odotettavissa myöskään sitä kautta.
Geopoliittiset riskit leijuvat edelleen ilmassa
Viime vuosina talousnäkymien ennustettavuutta ovat heikentäneet jatkuvat riskit kauppasodan eskaloitumisesta, protektionismin esiinnousu sekä epävarmuus brexitin ympärillä. Nämä teemat varjostavat myös kuluvaa vuotta, vaikka valoa tunnelin päässä jo näkyykin. Iso-Britannian vaalitulos selkeytti brexitiin liittyvää epävarmuutta ja Yhdysvaltojen sekä Kiinan välisessä kauppakiistassa on otettu edistysaskeleita.
Toiveikkuuden ohella näyttää kuitenkin siltä, että heti kun vanhat riskit mahdollisesti hellittävät, uusia syntyy. Viime viikolla markkinoilla seurattiin tiiviisti Yhdysvaltojen ja Iranin välisen konfliktin kehittymistä. Yhdysvalloissa käynnistyvä presidentinvaalikamppailu tuonee oman lisämausteensa kuluvana vuonna nähtäviin käänteisiin. Joka tapauksessa on selvää, että mikäli kansainväliset riskit eskaloituvat, se luonnollisesti heijastuu myös Suomen kaltaisiin pieniin avotalouksiin heikentyvän viennin kautta.
Löytyykö OECD:n verouudistuksesta konsensus?
OECD:n sihteeristön valmistelema ehdotus kansainvälisten verosääntöjen uudistamiseksi esiteltiin viime syksynä. Esityksen taustalla on laajalti jaettu huoli siitä, että taloudellisen toiminnan siirryttyä entistä enemmän digitaaliseksi ja kansainväliseksi, ovat nykyiset verotuksen pelisäännöt auttamatta vanhentuneita. Nykysäännöt mahdollistavat suurille digiyrityksille perinteisiä yrityksiä alhaisemman veroasteen, mikä heikentää toimivan kilpailun edellytyksiä markkinoilla. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi media-alalla, jossa Google ja Facebook ovat vallanneet mainosmarkkinoita, mutta eivät maksa voitoistaan veroa Suomeen kotimaisten mediayhtiöiden tavoin.
OECD:n esittelemä uudistus voisi tuoda ongelmaan kansainvälisen tason ratkaisun, mikäli poliittisella tasolla esityksen sisältö ei vesity ja parametreistä päästään yhteisymmärrykseen. Aikataulu on kunnianhimoinen, sillä esityksen tulisi olla sisällöllisesti valmis tämän vuoden aikana. Yhdysvaltojen ja Ranskan välinen kiista Ranskan käyttöön ottamasta digiverosta voi kuitenkin hankaloittaa asian etenemistä aikataulussa, vaikka se samalla alleviivaa tarvetta OECD-johtoiselle, mahdollisimman nopealle ratkaisulle.
Mikäli poliittista konsensusta ei synny, EU pyrkii jälleen löytämään ongelmaan oman eurooppalaisen ratkaisun, jolla vältetään verojärjestelmän pirstaloituminen kansallisiin lainsäädäntöihin.
Työllisyystoimiin odotetaan konkretiaa
Kotimaan talouspolitiikassa katseet kohdistuvat kuluvana vuonna hallituksen työllisyystoimenpiteisiin, joiden varjolla julkinen talous rakennettiin tasapainoiseksi hallituskauden loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa 60 000 uutta työllistä sekä työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin. Syksyn budjettiriiheen mennessä työllisyystoimista tulisi olla kasassa jo puolet. Mikäli hallitus onnistuu tavoitteessaan uudistaa rakenteita työllisyysasteen nostamiseksi, tulevat myös talouskasvuennusteet päivittymään myönteisesti. Epäonnistuminen puolestaan johtaisi joko julkisen talouden sopeutustoimenpiteisiin tai julkisen talouden rahoitusaseman selvään heikentymiseen.