Työajoista sopiminen sai uutta virtaa
Työaika-asiat ovat vuonna 2017 ajankohtaisia media-alan ja graafisen teollisuuden yrityksissä.
Työaikaa pidennettiin kilpailukykysopimukseen pohjautuvissa alan työmarkkinaratkaisuissa. Työajan pidennyksen toteuttamisen tavasta sovittiin paikallisesti suuressa osassa alan yrityksiä. Kolmen päivän työajan pidennys ei vielä olennaisesti riitä nostamaan media-alan tuottavuutta, ellei samalla mietitä tekemisen tapoja ja miten työaikaa on järkevintä sijoittaa.
Media-ala on muuttunut mutta työaikojen osalta pitäydytään monesti vanhoissa käytännöissä ja malleissa. Työntekijöiden ja työnantajien työaikaneuvotteluissa hyödyllisimpänä on pidetty työhön liittyvää keskustelua ja vuorovaikutusta. Työaikakeskustelu on tuonut näkyville työaikaan liittyvät monimuotoiset tarpeet yritys-, osasto- ja jopa yksilötasolla. Työaikojen sijoittamiseen liittyvä paikallinen sopiminen on parhaimmillaan aktiivinen toiminnan kehittämisen apuväline, joka vaatii säännöllistä huoltoa.
Työaikasopiminen ei tule koskaan valmiiksi. Media-alalla on asiantuntijatyötä ja tuotannollista työtä ja työaikoihin liittyvät tarpeet vaihtelevat.
Poikkeaako siviilityö sanomalehtityöstä?
Kaupallisissa kirjapainoissa siirrytään viimeistään 1.2.2017 uusiin työaikamääräyksiin, jotka vastaavat teollisuuden määräyksiä ja jättävät entistä enemmän tilaa paikalliselle sopimiselle. Uusiin työaikamääräyksiin siirtyminen ei ole ollut helppoa yötyötä tekevissä yrityksissä. Suurimmassa osassa yrityksiä saatiin sovittua paikallinen ratkaisu. Muutama ratkaisu päätettiin Medialiiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton välillä.
Toivottavasti myös sanomalehtipainot harkitsevat siirtymistä uusiin työaikamääräyksiin. Erilaiset työaikamääräykset ns. siviilityössä ja sanomalehtityössä on keinotekoinen ja kestämätön ratkaisu, joka heikentää tuottavuutta.
Uusi työmarkkinamalli ja media-ala?
Vienti on Suomen taloudellisen hyvinvoinnin ja kuluttajien ostovoiman kannalta tärkeä myös media-alalle. Työmarkkinamallissa vientiliitot määrittävät ylärajan työehtoratkaisuiden kustannusvaikutukselle. Mallin toimivuus riippuu siitä, miten vientialoja vaikeammassa tilanteessa olevat alat kuten media-ala saa neuvoteltua sen kantokyvylle sopivat ratkaisut ja tehtyä rakenteellisia uudistuksia.
Media-alan palkansaajajärjestöt kuuluvat eri keskusjärjestöihin ja Suomen Journalistiliitto ei ole minkään keskusjärjestön jäsen. Uuden työmarkkinamallin onnistuminen edellyttää koordinaatiota sekä palkansaaja- että työnantajapuolella. Sopeutuminen uuteen työmarkkinamalliin ei tule olemaan helppoa syksyllä 2017 alkavissa työmarkkinaneuvotteluissa ja selvää on, että mallia joudutaan kehittämään. Suunta on kuitenkin selvä.
Jäsenten palveleminen on ydintehtävämme
Jäsenpalvelu on nostettu Medialiiton toiminnan ydintehtäväksi. Työmarkkinajuristit palvelevat Medialiiton jäsenyrityksiä työlainsäädäntöön, työehtosopimuksiin, paikalliseen sopimiseen ja muissa työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä muutosprosesseissa. Me olemme jäsenyrityksiä varten.
Elina Nissi