Työelämän murros muuttaa työturvallisuutta
Elinkeinoelämän keskusliitto ja jäsenliitot, mukaan lukien Medialiitto, ovat ensimmäistä kertaa laatineet yhteisen työturvallisuusstrategian.
Strategian tavoitetila kuvataan seuraavasti:
Työelämässä turvallisuuden ja terveyden tulee olla järjestelmällisesti johdettua ja toteutettua. Suomessa käytävä työelämäkeskustelu on vastuullisempaa ja työn voimavaratekijöitä paremmin huomioivaa. Tuomme jatkossakin esille keinoja työelämän kehittämiseksi. Sääntely on tarkoituksenmukaista ja yritysten turvallisuustyötä tukevaa.
Strategian laatimisen taustalla on työelämän nopeat muutokset. Työelämä on murroksessa ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Työelämää muuttavia ilmiöitä on useita: Etätyöt ja monipaikkainen työ on yleistynyt, ja yleistyminen näkyy myös media-alalla. Työelämän oppimistahti on nopeutunut. Muuttuva työelämä haastaakin työsuojelua ja työturvallisuuden johtamista.
Strategian taustalla on myös julkinen työelämäpuhe. Puhe työelämästä on usein varsin negatiivista ja ongelmia korostavaa. Työntekijöiden kuormittuneisuudesta puhutaan paljon, mutta kaikki kuormitus ei kuitenkaan johdu työelämästä. Julkinen työelämäpuhe ei myöskään huomioi riittävästi työn voimavaratekijöitä. Erityisesti on syytä olla huolissaan siitä, millaisen kuvan nuoret saavat työelämästä.
Mitä sitten on vastuullinen työelämäpuhe? Ainakin se on rehellistä, tietoon perustuvaa ja ottaa huomioon tasapuolisesti työelämän eri puolet. Työ tuottaa monella tapaa myös hyvinvointia, ja sitä olisikin syytä tuoda näkyvämmäksi. Voimme kaikki edistää vastuullista työelämäpuhetta tuomalla esille esimerkkejä siitä, mitä tekoja työhyvinvoinnin eteen media-alalla jo tehdään.
Myös voimavaratekijät kartoitettava
Työn fyysisten riskien lisäksi myös psykososiaaliset kuormitustekijät tulee huomioida työpaikan riskien arvioinnissa. Jo ennen kesäkuussa 2023 tehtyä työturvallisuuslain täsmennystäkin laki on edellyttänyt, että työnantaja arvioi myös työn henkiset riskitekijät ja tarkkailee jatkuvasti työturvallisuutta työpaikalla.
Lain täsmennyksissä nostetaan esille myös työn voimavaratekijät. Lakimuutoksen perusteluissa nimittäin todetaan, että kuormitustekijöiden terveysvaaran arviointi edellyttää käytännössä myös työssä tai työympäristössä olevien voimavaratekijöiden, eli työntekijöiden terveyttä edistävien tekijöiden, selvittämistä.
Työn voimavaratekijöitä voivat olla esimerkiksi työyhteisön ja esihenkilön tuki. Voimavaratekijät voivat suojata kuormitustekijöiden kielteisiltä vaikutuksilta. Työterveyshuolto voi auttaa työpaikkaa tunnistamaan näitä voimavaratekijöitä esimerkiksi työpaikkaselvityksen yhteydessä.
Lisäsääntelyn tarve puhututtaa
Psykososiaalisen kuormituksen osalta on kasvavaa painetta lisäsääntelylle. Lakimuutoksia vaaditaan siitäkin huolimatta, että työturvallisuuslakia on täsmennetty hiljattain 1.6.2023 voimaantulleilla muutoksilla. Täsmennyksissä tarkennettiin muun muassa sitä, mitä tarkoitetaan psykososiaalisilla kuormitustekijöillä. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi liiallinen tietomäärä, jatkuvat keskeytykset, monen asian tekeminen samanaikaisesti, työn yksitoikkoisuus, vaikeat tai voimakasta tunnekuormitusta sisältävät asiakastilanteet, liiallinen työmäärä, toistuvat tietoteknisiin työvälineisiin liittyvät häiriöt sekä epäkohdat työyhteisön vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä.
EK ja me jäsenliitot emme kannata psykososiaaliseen kuormitukseen liittyvää lisäsääntelyä. Lakipykälien lisäämisen sijaan tulisi keskittyä siihen, että työnantajat saisivat selkeitä ohjeistuksia liittyen psykososiaalisiin riskeihin ja niiden ehkäisyyn. Emme näe sääntelyä ylipäänsä parhaana keinona vaikuttaa työturvallisuuden parantamiseen. Työsuojelu on käytännön toimintaa, jota tehdään yhteistyössä työpaikoilla. Yrityksissä panostetaan ja tehdään paljon erinomaista työtä työsuojelun eteen jo nyt, ja käytössä on esimerkiksi erilaisia varhaisen välittämisen malleja.
Medialiitto on mukana Työturvallisuuskeskuksen viestintäalan työalatoimikunnassa, jossa on tehty verkkoaineisto tukemaan työturvallisuutta graafisella alalla. Sivusto tarjoaa työpaikoille kattavasti tietoa alan vaara- ja kuormitustekijöiden tunnistamisesta ja ennaltaehkäisystä. Aineistoa voi hyödyntää esimerkiksi työpaikan riskiarvioinneissa, esihenkilöiden ja työntekijöiden perehdytyksessä, työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä sekä työturvallisuusjohtamisen kehittämisessä. Verkkoaineisto tarjoaa kattavasti tietoa myös edellä mainitusta psykososiaalisesta kuormituksesta ja sen ehkäisykeinoista.
Medialiitto on myös yhdessä Journalistiliiton kanssa tehnyt yhteenvedon siitä, kuinka häirintä- ja uhkailutilanteisiin tulisi työpaikoilla varautua. Myös jakelutyöhön on tehty oma työturvallisuussivusto.