Tekoälysaaste ja informaatiovaikuttaminen uhkaavat demokratiaa
Media-alan tulevaisuusselvityksen neljä eri skenaariota kuvaavat vaihtoehtoisia ja mahdollisia tulevaisuuden maailmoja ja toimintaympäristön muutoksia vuoteen 2035. Hankkeessa luodut skenaariot eivät ole ennusteita, eikä yksikään skenaarioista välttämättä toteudu sellaisenaan.
Todennäköistä kuitenkin on, että median tulevaisuus sisältää piirteitä eri skenaarioista. Nämä median toimintaympäristön muutokset vaikuttavat yhteiskuntaan ja kansalaisiin monin tavoin.
Tekoälysaaste valtaa internetin
Teknologian kehitys, kuten tekoälyn ja automaation yleistyminen, muuttaa tiedonvälityksen tapoja ja lisää tarvetta luotettavalle ja laadukkaalle sisällölle. Tulevaisuudessa kansalaiset joutuvat navigoimaan yhä monimutkaisemmassa informaatioympäristössä, jossa disinformaation ja tekoälysaasteen määrä kasvaa. Yhden skenaarion mukaan internetin sisällön määrä kasvaa eksponentiaalisesti ja laatu heikkenee merkittävästi tekoälysisältöjen johdosta. Tämä johtaa internetin rikkoutumiseen.
Osassa skenaarioista globalisaatio kiihtyy ja raha määrää kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Tällöin globaalia mediaympäristöä luotsaavat kansainväliset teknologiajätit, jotka keräävät dataa ja tekijänoikeuksia tekoälyjen kouluttamiseen. Näiden yritysten sisällöntuotanto valtaa media- ja mainosmarkkinaa. Kansainvälisillä suuryrityksillä on parhaat resurssit tekoälysovellutusten kehittämiseen, eivätkä pienemmät toimijat pääse haastamaan niitä compliance-riskien ja toiminnan kokoluokan takia. Selvityksen yhden skenaarion mukaan “psykologisesti räätälöidyn mainonnan lisäksi ilmiöinä nousevat generatiiviset (uhka)pelit, joiden sisällöt luovat merkittävän addiktoitumisen riskin. Ne vievät joidenkin vuorokaudesta ajan ja toisten tililtä rahat. Lukutaidon, kriittisen ajattelun ja keskittymiskyvyn heikentyminen valmiiksi pureskellun ja optimoidun turboviihteen parissa johtaa uutistenvälttelyyn.”
Mediakasvatus ja medialukutaito ovat elintärkeitä
Ennustetaan, että polarisaatio ja informaatiovaikuttaminen lisääntyvät maailmassa, jossa ihmiset jakautuvat yhä vahvemmin erilaisiin todellisuuksiin ja pyrkivät löytämään luotettavaa tietoa. Osa hakeutuu laadukkaamman ja kuratoidumman sisällön pariin, jossa korostuu tiedon luotettavuus ja inhimillisyys. Toiset löytävät itsensä erilaisista vaihtoehtototuuksista, joissa kyseenalaistetaan yhteiset instituutiot ja niiden valtatotuudet.
Mahdollisia kehityskulkuja ovat myös tiedon luotettavuuden heikentyminen ja kansalaisten haasteet erottaa totuus valheesta. Samaan aikaan nuorten medialukutaito heikentyy, mikä tekee heistä alttiimpia manipuloinnille. Tutkimusten mukaan heikko lukutaito voi pahimmillaan johtaa opiskelun ja työnteon mahdollisuuksien kaventumiseen, syrjäytymiseen sekä kriittisen tiedonkulun puutteessa kuplautumiseen.
Riippumatta siitä, mitkä skenaarioiden piirteet lopulta toteutuvat tulevaisuudessa, kaikissa korostuu tarve panostaa mediakasvatukseen sekä luotettavaan ja riippumattomaan journalistiseen mediaan.
Medialukutaidon vahvistaminen kaikenikäisillä ja eri koulutusasteilla on yksi parhaista puolustuksista informaatiovaikuttamista vastaan. Medialukutaito auttaa erottamaan totuudenmukaisuuteen pyrkivän journalistisen, faktatarkistetun raportoinnin muusta subjektiivisesta, mielipiteiden ja tunteiden värittämästä sisällöstä eri alustoilla ja eri formaateissa.
On yhtä tärkeää, että media-ala pystyy panostamaan laadukkaan sisällön tuottamiseen, jotta se voi säilyttää asemansa luotettavana tiedonlähteenä, yhteiskunnallisen keskustelun ylläpitäjänä ja vallan vahtikoirana. Vaikuttavimpia keinoja moniäänisen journalistisen median mahdollistamiselle on lehtien, kirjojen ja oppimateriaalien arvonlisäveron laskeminen nollaverokantaan sekä mediakasvatuksen ja medialukutaidon priorisointi ja taitojen takaaminen kaikille.
Kuten kollegani totesi kirjoituksessaan, kun tuemme mediatoimialaa, tuemme demokratiaa.