Valeuutisia, mainosten esto-ohjelmia ja uusia sovelluksia
Sosiaalisen median polarisoivat vaikutukset yhteiskuntaan saattavat olla liioiteltuja.
Viimeisen vuoden aikana on ollut kiivasta keskustelua sosiaalisen median polarisoivista Pinjamaa_agendallavaikutuksista, eli siitä kuinka sosiaalisen median algoritmit vahvistavat vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Ihmiset seuraavat sosiaalisessa mediassa usein samanmielisiä ihmisiä ja tästä johtuen he usein myös luottavat verkostonsa jakamiin uutisiin, silloinkin kun uutislähde ei ole tiedossa.
Vaikka onkin totta, että sosiaalisessa mediassa polarisoitumista on havaittavissa erityisesti poliittisten keskusteluiden ympärillä, tuore Reuters Instituutin tutkimus osoittaa, että nämä vaikutukset saattavat olla liioiteltuja. Tutkimuksen mukaan ihmiset seuraavat jatkuvasti ja samanaikaisesti useampaa uutiskanavaa sosiaalisen median lisäksi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 67 prosenttia seuraa päivittäin uutisia myös televisiosta.
Moni epäilee sosiaalisen median kykyä erotella faktaa ja fiktiota (vain 24 prosenttia tutkimuksen vastaajista uskoo sosiaalisen median kykyyn erotella uutiset valeuutisista). Tästä syystä ei yllätä, että uudenlaisille uutissovelluksille ja chat-boteille on nyt tilausta. Lukija, joka haluaa välttää sosiaalisen median algoritmien vaikutuksen uutisvirran sisältöön, saattaa käyttää mieluummin viestisovellusta tai vastaavaa median omaa vuorovaikutuksellista uutissovellusta. Uskonkin, että vuorovaikutuksellisissa sovelluksissa on liiketoiminnallista potentiaalia. Niitä käyttämällä lukijat voivat kokea vaikuttavansa sisältöihin. Lisäksi Quartzin kaltaisten uutissovellusten etuna on se, että ne toimittavat uutiset sopivan lyhyinä annoksina – vähentäen siten informaatioähkyn vaaraa.
Tutkimuksen mukaan myös tyytymättömyys uutisten laatuun on lisääntynyt, erityisesti sosiaalisessa mediassa. Tällainen tutkimustulos antaa toivoa media-alalle, sillä se tarkoittaa, että laadukkaille, journalistisille sisällöille on kysyntää. Erityisesti Suomessa, jossa luotto perinteiseen mediaan on korkeampaa kuin missään muussa tutkimukseen osallistuneessa maassa (62 prosenttia).
Kovasta hypetyksestä huolimatta mainosten esto-ohjelmien suosio ei ole kasvanut. Toimialan ja verkkomainonnan kannalta vielä positiivisempaa on se, että mainonnanesto-ohjelmia ei olla yhtä aktiivisesti otettu käyttöön mobiilissa. Kun vielä vuonna 2016 arveltiin esto-ohjelmien suosion kasvavan nopeasti, Reuters Instituutin viimeisten tilastojen mukaan käyttäjäosuus on pysynyt Suomessa samana edellisvuoteen nähden (24 prosenttia).
Raportista ilmenee, että tutkimukseen osallistuneista ihmisistä vain osa muistaa sosiaalisessa mediassa lukemansa uutisen lähteen. Tämä löydös korostaa uutismedian brändin arvon tärkeyttä. Nyt olisi hyvä aika miettiä, miten median brändi näkyy ja välittyy erinäisissä verkon kanavissa. Yksi lähestymistapa brändin tunnettuuden kasvattamiseen voisi olisi esimerkiksi viestisovelluksen hyödyntäminen.
Kirjoittaja on Viestintäalan tutkimussäätiön asiamies ja Medialiiton uuden kasvun asiantuntija
Viestintäalan tutkimussäätiö osallistui neljättä kertaa Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimukseen. Kyselytutkimus tehtiin nyt kuudennen kerran. Tutkimuksessa selvitetään uutisten käyttöä erityisesti verkkomediassa, ja siihen osallistui 36 maata.