Verkkokeskustelun roolit kehittyvät
Median toiminta verkossa on paitsi toimituksellisia julkaisupäätöksiä myös yleisökeskustelun moderointia. Sekä uudistuneiden Journalistin ohjeiden liitteessä että keväällä voimaan tulleessa EU:n digipalvelusäädöksessä moderaattorin vastuuasemaa paalutetaan osin uusilla tavoilla.
Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys pääsi keväällä yksimielisyyteen Journalistin ohjeiden päivityksestä. Vaikka muutama tärkeä uudistus tehtiin, suurelta osin Journalistin ohjeiden huomattiin myös kestäneen aikaa hyvin. Selvimmin ajastaan jälkeen oli jäänyt ohjeisiin vuonna 2011 lisätty liite yleisön tuottamasta aineistosta median verkkosivuilla. Reilussa vuosikymmenessä internet oli ehtinyt keskusteluympäristönä muuttua paljon.
Kuka julkaisee ja kuka moderoi?
Uudistetun Journalistin ohjeiden liitteen nimi on Yleisön itse julkaisema sisältö. Se koskee entistä selkeämmin toimintaa, jossa media seuraa, valvoo tai järjestelee viestejä, jotka yksittäiset käyttäjät ovat verkkoon itse julkaisseet.
Silloin kun media tekee julkaisupäätöksen eli julkaisee sille tarjotun jutun tai viestin, sovelletaan itse Journalistin ohjeita eikä niiden liitettä, vaikka kirjoittaja kuuluisikin ennemminkin yleisöön kuin median avustajiin. Myös riittävän huolellisesti ennakkomoderoitu verkkopalsta rinnastuu printtilehden yleisönosastoon eli on osa toimituksellista sisältöä.
Median eettinen vastuu ulottuu osin myös yleisön itse julkaisemaan sisältöön. Uudessa liitteessä tämä vastuu porrastetaan kahteen tasoon. Median on kyettävä seuraamaan omia verkkosivujaan ja sovelluksiaan ja esimerkiksi poistamaan laittomat sisällöt niistä viipymättä. Muiden julkaisukanavien, kuten sometilien ja -ketjujen, osalta liite velvoittaa pyrkimään vastaavaan, mutta niin ehdoin kuin se kussakin kanavassa on mahdollista.
Tämä on erittäin hyvä lähtökohta. Median vastuun rajat yksittäisten käyttäjien ja alustapalvelujen välissä riippuvat kulloisenkin alustapalvelun toimintalogiikasta, käyttöehdoista ja toimijoiden välisistä sopimuksista. Siitä, mitä media ei tosiasiassa pysty moderoimaan, media ei luonnollisestikaan voi olla vastuussa. Paitsi että media hoitaa oman tonttinsa, sen tulee kuitenkin myös osoittaa yhteistyökykyä moderoinnin toteuttamiseksi muuallakin.
Median keskustelupalstaa on vaikea sijoittaa digipalvelusäädöksen pyramidiin
Paitsi että median itsesääntely uudistuu, verkkokeskustelun roolit odottavat täsmentymistään myös lainsäädännössä. Keväällä voimaan tulleella EU:n digipalvelusäädöksellä korvattiin vanha sähkökauppadirektiivin aikainen kaksijako käyttäjiin ja välittäjiin eräänlaisella vastuupyramidilla. Kategorioita on nyt yksittäisen käyttäjän lisäksi neljä: 1) välityspalvelu, 2) säilytyspalvelu, 3) verkkoalusta ja 4) erittäin suuri verkkoalusta. Vastuut kasvavat kohti pyramidin huippua eli eniten uusia velvollisuuksia säädöksessä asetetaan erittäin suurille verkkoalustoille.
Digipalvelusäädöksessä täsmennettiin, että sanomalehden keskustelupalsta verkossa ei ole verkkoalusta, mutta täsmentämättä jäi, onko se tällöin yhtä pykälää alempana eli säilytyspalvelu. Alustava tulkinta lienee, että on, mutta on myös vahvat perusteet katsoa, että näin ei voi olla.
Viestin kirjoittaminen keskustelupalstalle ei tietenkään voi korvata oikeaa säilytyspalvelua. Palstan ylläpitäjä voi siirtää, muokata tai poistaa viestejä ohjatakseen keskustelua. Ylläpitäjä ei sitoudu säilyttämään tai pitämään esillä viestejä eikä keskusteluun osallistuja tätä myöskään odota. Sikäli kun kyse on edellä mainitusta huolellisesta ennakkomoderoinnista, käyttäjä ei välttämättä ole edes julkaisemassa mitään itse, vaan tarjoamassa tekstiään median julkaistavaksi. Ja ainakaan toimituksellisessa sisällössä ei voi olla kyse säilytyspalvelusta.
Keskustelupalstoilla ei ole tavanomaista maksaa korvausta puolin eikä toisin, vaan käyttäjän motiivina on osallistua keskusteluun ja ylläpitäjän motiivina täydentää sivuaan yleisökeskustelulla. Selvää ei siten ole edes se, soveltuuko EU-oikeus digipalvelusäädöksineen verkkokeskusteluihin ylipäätäänkään. Asia todennäköisesti tarkentuu lähitulevaisuudessa.
Onko verkon moderointi enää ‒ tai onko se koskaan ollut ‒ mahdollista?
Verkon moderointi on enemmänkin sattumanvaraista kuin luotettavaa. Vaikka mediat pyrkivät hoitamaan oman tonttinsa entistä paremmin, kovin paljon verkko tai some kokonaisuutena tuskin siistiytyy. Kovimmat odotukset kohdistuvat luonnollisestikin kansainvälisiin jättialustoihin.
Raja julkaisupäätösten ja moderoinnin välillä saisi mielellään tulla myös yleisölle nykyistä näkyvämmäksi. Siinä missä valtavia massoja tavoittavat someareenat jäävät todennäköisesti jatkossakin vain ylimalkaisen laittomuusvalvonnan kohteeksi, digitaalisilla versioilla perinteisestä yleisönosastosta voi olla paljonkin kehityspotentiaalia. Näiden väliin jää varmasti tilaa myös alueille, joita toimituksellisen käsittelyn sijaan ainoastaan moderoidaan, mutta moderoidaan laadukkaasti.