Yksinyrittäjien kollektiivinen sopiminen olisi vastoin kilpailuoikeuden periaatteita
Kollektiivista sopimista ei tule sallia yritysten välillä myöskään silloin, kun sovittavana on yksinyrittäjän työstä tai palvelusta maksettava korvaus tai tekijänoikeuskorvaukset. Tällainen muutos vääristäisi kilpailua ja rikkoisi vakiintuneita kilpailuoikeuden periaatteita.
Euroopan komissio on arvioinut itsensä työllistävien kilpailuoikeudellista asemaa ja sitä, miten kollektiivista sopimista tulisi mahdollistaa työoloista sopimiseksi. Komissio antoi joulukuussa luonnoksen pelisäännöiksi tilanteisiin, joissa elinkeinonharjoittajan nähdään olevan heikommassa neuvotteluasemassa suhteessa työllistävään yritykseen.
Luonnoksen mukaan yritysten kollektiivinen sopiminen olisi mahdollista ilman, että EU:n kilpailuoikeus sitä estäisi. Komissio ei puuttuisi yksinyrittäjien ja heidän vastapuolensa välillä tehtäviin kollektiivisiin sopimuksiin työolojen kohentamisesta. Tämä koskisi esimerkiksi tilanteita, joissa sopijoina olisivat itsensä työllistävät toimittajat ja yritykset, joille he tarjoavat palveluitaan. Sama linjaus ulottuisi tekijänoikeusdirektiivissä tarkoitettujen itsenäisten tekijöiden ja heiltä tekijänoikeudellista sisältöä hankkivien yritysten välisiin sopimuksiin.
Komission ehdotus on osa laajempaa lainsäädäntöpakettia, johon sisältyy direktiiviehdotus työolojen parantamisesta alustatyössä ja tiedonanto digitalisaation hyödyntämisestä työelämässä. Pelisäännöt kattavat sekä alustatalouden että sen ulkopuoliset tilanteet.
Yksinyrittäjät katsotaan yleisesti elinkeinonharjoittajiksi, joihin sovelletaan EU:n kilpailuoikeutta. Elinkeinonharjoittajat ovat yrityksiä, kun ne tarjoavat palveluitaan korvausta vastaan ja harjoittavat liiketoimintaansa itsenäisinä taloudellisina toimijoina.
Komissio järjesti pelisääntöluonnoksesta julkisen kuulemisen talvella. Se on ilmoittanut julkaisevansa pelisäännöt vuoden toisella neljänneksellä. Pelisäännöt sitovat komissiota sen tulkitessa EU:n kilpailusääntelyä ja valvoessa sen täytäntöönpanoa.
Suomalainen elinkeinoelämä suhtautuu kriittisesti yritysten väliseen kollektiivisen sopimiseen
Medialiitto suhtautuu hyvin varauksellisesti kollektiivisen sopimisen mahdollistamiseen yksinyrittäjien työstä tai palveluista maksettavista korvauksista tai tekijänoikeuskorvauksista sovittaessa. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät jakavat saman kannan. EU:n kilpailusääntelyn soveltamista ja tulkintaa ei ole tarvetta muuttaa, eikä kollektiivista neuvotteluoikeutta tule mahdollistaa itsenäisille ammatinharjoittajille. Yritysten välinen kollektiivinen sopiminen olisi vastoin vakiintuneita kilpailuoikeuden periaatteita. Se olisi omiaan vääristämään kilpailua.
Kollektiivisen neuvotteluoikeuden salliminen yksinyrittäjille synnyttäisi yrityksille ja niitä edustaville liitoille ison riskin kilpailulainsäädännön rikkomisesta ja sanktioista. Media-alalla on neuvoteltu palkoista 1940-luvulta saakka ja solmittu ensimmäinen työehtosopimus 1960-luvulla. Hyvin toiminutta neuvottelujärjestelmää ei tule laajentaa työntekijäasemassa olevista media-ammattilaisista freelancereihin. Se olisi merkittävä paradigman muutos suomalaiseen vakiintuneeseen neuvottelujärjestelmään.
Komission pelisääntöjen tulisi kunnioittaa jäsenmaissa voimassa olevaa kilpailuoikeutta ja niiden työehtosopimusjärjestelmiä. Pelisääntöjen soveltamisala tulisi rajoittaa koskemaan vain verkkoalustojen kautta työskentelevien yksinyrittäjien työoloista sopimista, koska nimenomaan alustatyö on komission laajemmassa lainsäädäntöpaketissa tarkastelun kohteena. Vähintäänkin hinnoista sopiminen olisi suljettava työoloja koskevien ehtojen ulkopuolelle.
Tekijänoikeuksien kohtuullinen korvaus sovittava vapaasti osapuolten kesken
Kollektiivisen sopimisen mahdollisuutta ei tule myöskään ulottaa tekijänoikeuslain kohtuullisesta korvauksesta sopimiseen yksinyrittäjien ja käyttäjäyritysten välillä. Sillä olisi odottamattomia kielteisiä seurauksia kilpailulain soveltamiseen ja terveeseen kilpailuun Suomessa.
EU:n tekijänoikeusdirektiivissä säännellään itsensä työllistävien tekijöiden oikeutta kohtuulliseen korvaukseen tilanteessa, jossa tekijä luovuttaa yritykselle käyttöoikeuden teoksensa hyödyntämiseen. Säännös koskee yrittäjäasemassa toimivan alkuperäisen tekijän ja oikeuksia hankkivan yrityksen keskinäistä sopimista. Sen lähtökohtana on alkuperäisen tekijän heikomman aseman suojaaminen suhteessa kaupalliseen käyttäjään. Media-alalla itsensä työllistäviä tekijöitä ovat tyypillisesti freelance-journalistit ja -valokuvaajat.
Direktiivissä jätetään jäsenvaltioille liikkumavaraa sopimusmekanismin valintaan, mutta jäsenvaltioiden on otettava huomioon sopimusvapauden periaate. Säädös sisältää yhtenä mahdollisena vaihtoehtona kollektiivisen sopimusmekanismin, kunhan se on EU:n oikeuden mukainen. Direktiivissä ei kuitenkaan eritellä kollektiivisen sopimisen mekanismeja. Suomi on linjannut soveltamisalan ulkopuolelle yhteishallinnointiorganisaatioiden kautta tapahtuvan tekijänoikeuksien lisensioinnin ja työehtosopimusjärjestelmän mukaisen sopimisen.
Tekijöitä edustavat luovan alan järjestöt ovat ajaneet vahvasti kollektiivisen sopimisen mekanismia tekijänoikeuslakiin parantamaan tekijöiden asemaa.
Hallituksen esitys direktiivin voimaansaattamiseksi annetaan eduskunnalle tällä viikolla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on esitysluonnoksen valmistelun yhteydessä vahvistanut, kuten esimerkiksi vastauksessaan eduskunnalle kirjalliseen kysymykseen tekijöiden aseman parantamisesta, ettei tekijänoikeuslailla voida sivuuttaa EU:n kilpailuoikeutta, sillä direktiivissä ei säädetä mahdollisuudesta poiketa EU:n kilpailusäännöksistä. Yritysten väliset kollektiiviset sopimukset luokitellaan kilpailuoikeudessa kielletyiksi kartelleiksi. Sen sijaan luonnoksessa on nähty sallittuna mekanismina sopimusehtojen kohtuullistamisen malli, joka meillä on jo tekijänoikeuslaissa.
On tärkeää, että eduskunta pitää kiinni vastuuministeriön linjauksesta ja kunnioittaa sopimusvapauden periaatetta yritysten välillä. Se tarkoittaa kohtuullisesta tekijänoikeuskorvauksesta sopimista vapaasti osapuolten kesken.