Säännöt
1 §
Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Medialiitto, ruotsiksi Medieförbundet. Kansainvälisissä yhteyksissä epävirallinen englanninkielinen nimi on Finnish Media Federation. Yhdistyksestä voidaan myös käyttää epävirallista lyhennystä Finnmedia. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.
Jäljempänä näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan liitoksi.
2 §
Tarkoitus
Liitto on media-alan yritysten yleishyödyllinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä ja yhteistoimintaa. Liiton edustamaan media-alaan kuuluvat myös graafisen teollisuuden alan yritykset.
Liitto ylläpitää ja kehittää jäsenten tarpeita vastaavaa työehtojärjestelmää.
Liitto voi toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan lahjoituksia.
3 §
Toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:
- toimii media-alan yritysten yleisten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn varmistamiseksi
- valvoo jäsentensä elinkeino- ja työnantajaetuja
- edustaa jäseniään alan työehtosopimusneuvotteluissa
- toimii työriitojen ratkaisemiseksi sovinnollisesti
- palvelee yritysjäseniään kaikissa työsuhdeasioissa
- edistää alan tutkimus-, kehitys- ja opetustoimintaa
- edistää alan kansainvälistä yhteistoimintaa
- edustaa alaa eri elimissä
- toimii muillakin tavoilla jäsentensä toimintaedellytysten kehittämiseksi
4 §
Jäsenyys
Liitolla voi olla yritysjäseniä ja yhdistysjäseniä. Yritysjäsenet voivat olla joko täysjäseniä tai työmarkkinajäseniä. Yritysjäsenistä vain täysjäsenillä on äänioikeus liittokokouksessa.
Yritysjäsenenä voi olla media-alalla toimiva oikeuskelpoinen yritys, joka sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä ja niiden nojalla tehtyjä päätöksiä. Jos yritysjäsen harjoittaa joko välittömästi tai määräysvallassaan olevan erillisen yrityksen välityksellä toimintaa liiton sääntöjen tarkoittamalla alalla, on jäsen velvollinen liittymään liiton jäseneksi myös tämän toiminnan osalta.
Yhdistysjäsenenä voi olla media-alalla toimiva rekisteröity yhdistys, joka sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä ja niiden nojalla tehtyjä päätöksiä.
Täysjäsenyyden, työmarkkinajäsenyyden ja yhdistysjäsenyyden hyväksyy hakemuksesta liiton hallitus.
5 §
Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet
Jäsenen on noudatettava näitä sääntöjä sekä täytettävä näiden sääntöjen mukaisesti tehtyihin päätöksiin ja liiton tekemiin sopimuksiin perustuvat velvollisuutensa.
Jäsenet ovat velvollisia antamaan liiton pyytämät tilastolliset ja muut tiedot, joita liitto tilastoja ja toimintaansa varten tarvitsee. Yksittäisten yritysten tietoja ei ilman lupaa anneta julki.
Työehtosopimuslain mukaiset velvoitteet koskevat vain yritysjäseniä. Työmarkkinajäsenet ovat oikeutettuja ja velvollisia osallistumaan ainoastaan liiton työmarkkinapoliittiseen toimintaan hallituksen tarkemmin määrittelemällä tavalla sekä osallistumaan liittokokoukseen jäljempänä 10 §:ssä mainitulla tavalla.
Työpaikalla sattuneesta erimielisyydestä, josta uhkaa aiheutua tai on aiheutunut keskeytys työn säännöllisessä kulussa, yritysjäsenen tulee heti ilmoittaa liitolle erimielisyyden aihe ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Liiton on ryhdyttävä viipymättä tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Erimielisyyden selvittelyssä yritysjäsenellä on oikeus saada liitolta apua sekä yleensä työsuhteita koskevissa asioissa neuvontapalvelua.
Yritysjäsen ei ole oikeutettu ilman liiton suostumusta tekemään työehtosopimusta liiton toimialalla.
Liitto on velvollinen ilmoittamaan yritysjäsenilleen sellaisesta lakosta tai työsulusta, jonka kestäessä yritysjäsen ei saa työssään käyttää tai avustaa lakon tehnyttä, muusta yrityksestä poistettua tai työstä suljettua työntekijää.
Yritysjäsenen, joka aikoo ryhtyä työtaisteluun, tulee ilmoittaa etukäteen siitä sekä sen syistä, laajuudesta ja lopettamisen ehdoista liiton hallitukselle. Työtaisteluun voidaan ryhtyä ainoastaan, jos liittokokous antaa siihen suostumuksensa 3/4 enemmistöllä. Tällainen asia hallituksen on käsiteltävä kiireellisenä.
6 §
Jäsenmaksu
Yritysjäsen suorittaa jäsenmaksuna liitolle liittokokouksen päättämän vuosimaksun. Se määrätään joko prosentteina yritysjäsenen palveluksessa työsuhteessa olleille maksun määräämistä edeltäneenä kalenterivuonna maksetuista palkoista tai prosentteina yritysjäsenten jalostusarvosta tai edellä mainittujen yhdistelmänä. Jäsenmaksu voidaan määrätä myös euromääriksi, jotka perustuvat edellä mainittuihin palkkoihin tai jalostusarvoon taikka molempiin. Liittokokous voi myös määrätä jäsenmaksulle edellä mainituista perusteista riippumattoman vähimmäismäärän.
Hallitus voi yritysjäsenen hakemuksesta ottaa jäsenmaksun perustaksi edellisen vuoden palkkasumman ja/tai jalostusarvon sijasta kuluvan vuoden vastaavan arvioidun määrän, mikäli jäsenyrityksessä on tapahtunut oleellisia muutoksia yrityskauppojen tai vastaavien kautta. Näiden yritysjäsenten osalta jäsenmaksun päättää hallituksen kokous. Yhdistysjäsen suorittaa jäsenmaksuna liitolle liittokokouksen päättämän vuosimaksun.
Uuden jäsenen osalta suoritetaan jäsenmaksu ensimmäisenä jäsenyysvuonna vain niiltä kuukausilta, joina se on kuulunut liittoon.
Liittoon liittyvä jäsen suorittaa liittymismaksuna liittokokouksen määräämän maksun. Hallituksella on kuitenkin oikeus erityisen painavista syistä alentaa sitä tai jättää se kokonaan perimättä. Erityisen painava syy voi tulla kysymykseen silloin, kun jäseneksi liittyminen johtuu jäsenen piirissä tapahtuneista yritys- tai muista järjestelyistä taikka muista tähän verrattavista syistä.
Liitto voi liittokokouksessa tehdyn päätöksen perusteella periä lisäksi ylimääräisen jäsenmaksun, joka voi olla enintään yhtä suuri kuin samaksi vuodeksi määrätty vuosimaksu.
Hallitus päättää jäsenmaksun erääntymisajankohdasta sekä erääntyneiden maksujen laiminlyönneistä aiheutuvista seuraamuksista.
7 §
Liiton hallinto
Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa liiton asioissa liittokokouksessa.
Liiton asioita hoitavat hallitus, valiokunnat sekä toimitusjohtaja apunaan liiton toimisto.
8 §
Kutsu liittokokoukseen
Kutsu sääntömääräiseen liittokokoukseen on toimitettava postitse tai sähköpostitse vähintään 10 päivää ennen kokousta ja kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen postitse tai sähköpostitse vähintään 5 päivää ennen kokousta.
9 §
Liittokokous
Varsinainen liittokokous pidetään kaksi kertaa vuodessa.
Kevätkokous pidetään vuosittain viimeistään toukokuun 31 päivään mennessä.
Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat:
- käsitellään hallituksen toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta
- esitetään tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille sekä mahdollisista muista toimenpiteistä, joihin hallinto ja siitä tehty tili antavat aiheen
- valitaan vaalivaliokunnan jäsenet
- asiat, jotka jokin jäsen haluaa ottaa käsiteltäväksi ja joista on kirjallisesti ilmoitettu hallitukselle vähintään neljä viikkoa ennen kokousta.
Syyskokous pidetään vuosittain viimeistään joulukuun 15. päivään mennessä.
Syyskokouksessa käsiteltävät asiat:
- päätetään hallituksen jäsenten ja varapuheenjohtajien määrä
- valitaan hallituksen puheenjohtaja
- toimitetaan hallituksen jäsenten vaali eroamisvuorossa olevien tilalle tai muusta syystä vajaalukuiseksi tulleen hallituksen täydentämiseksi
- valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi ja varatilintarkastajaksi voidaan valita myös tilintarkastusyhteisö
- vahvistetaan seuraavan kalenterivuoden tulo- ja menoarvio sekä päätetään sen yhteydessä jäsenmaksujen määrä
- asiat, jotka jokin jäsen haluaa ottaa käsiteltäväksi ja joista on kirjallisesti ilmoitettu hallitukselle vähintään neljä viikkoa ennen kokousta.
Ylimääräinen liittokokous kutsutaan koolle, kun
- hallitus pitää sitä tarpeellisena tai
- vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoitetun asian käsittelemistä varten kirjallisesti hallitukselta vaatii.
Jos hallitus yritysjäsenen aloitteesta tai muuten harkitsee työsulun julistamisen ja aloittamisen tarpeelliseksi, on päätös työsulusta ja sitä koskeva hallituksen suunnitelma alistettava liittokokouksen ratkaistavaksi. Liittokokous voi 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä vahvistaa suunnitelman ja päättää työsulun aloittamisesta.
Liittokokous tai hallitus voi päättää, että liittokokoukseen voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Hallitus ilmoittaa tästä kokouskutsussa ja antaa ohjeet osallistumisesta.
10 §
Ääni- ja puheoikeus liittokokouksessa
Liittokokouksissa jäsenen puhe- ja äänivaltaa käyttää jäsen itse tai henkilö, jolla asemansa puolesta on siihen valtuutus tai jonka jäsen on siihen erikseen valtuuttanut.
Työmarkkinajäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta liittokokouksessa. Jokaisella täys- ja yhdistysjäsenellä on yksi ääni ja se saa yhden lisä-äänen kutakin täyttä tuhannesosaa kohden, jonka sen jäsenmaksu muodostaa liiton jäsenmaksujen kokonaissummasta. Kukaan ei kuitenkaan ole oikeutettu käyttämään kokouksessa suurempaa äänimäärää kuin enintään 1/20 kokouksessa edustettuna olevasta yhteisestä äänimäärästä.
Liittokokouksissa tulee päätökseksi mielipide, joka on saanut yli puolet annetuista äänistä. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee asiakysymyksissä ja vaaleissa arpa.
Vaalit ja äänestykset on toimitettava suljetuin lipuin, jos joku sitä vaatii ja vaatimusta on kannatettu.
11 §
Hallitus
Liiton hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä vähintään 9 ja enintään 16 jäsentä, jotka liittokokous valitsee. Hallituksen kokoonpanossa tulee olla edustus liiton eri toimintasektoreilta samoin kuin pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Hallitus valitsee keskuudestaan yhden tai kaksi varapuheenjohtajaa.
Vaalikelpoinen hallituksen jäseneksi on henkilö, joka on liiton täys- tai yhdistysjäsenen palveluksessa tai täysjäsenenä olevan yrityksen tai jäsenliiton hallituksen jäsen.
Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi alkaa syyskokousta seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1. päivänä.
Vuosittain puolet tai lähinnä puolet jäsenistä on erovuorossa.
Jos hallituksen jäsen ennen toimikauden päättymistä eroaa tai ei enää täytä edellä hallituksen jäsenelle asetettuja edellytyksiä, hänen tilalleen valitaan liiton seuraavassa liittokokouksessa toinen jäsen toimikauden loppuajaksi.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan tai heidän toimeksiannostaan liiton toimitusjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai yksi varapuheenjohtaja ja vähintään viisi (5) hallituksen muuta jäsentä on läsnä.
Asiat käsitellään hallituksessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan johdolla.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota useimmat läsnä olevat hallituksen jäsenet ovat kannattaneet ja äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide paitsi vaaleissa arpa.
12 §
Hallituksen tehtävät
Hallituksen tulee hoitaa liiton asioita näiden sääntöjen ja liittokokousten päätösten mukaisesti sekä päättää kaikesta, mikä ei näiden sääntöjen tai yhdistyslain säännösten nojalla kuulu liiton muille elimille.
Hallitus hyväksyy työehtosopimukset.
Hallitus päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.
13 §
Hallituksen työvaliokunta
Hallitus voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan asioiden valmistelua varten. Työvaliokuntaan kuuluu sen puheenjohtajana toimivan hallituksen puheenjohtajan lisäksi enintään neljä (4) jäsentä.
14 §
Vaalivaliokunta
Vaalien suorittamista varten vaalivaliokunta tekee liittokokoukselle ehdotuksen valittavista henkilöistä. Vaalivaliokunnan jäseneksi voidaan valita täysjäsenenä olevan yrityksen tai yhdistysjäsenen jäsenyrityksen palveluksessa oleva henkilö, joka on perehtynyt hyvin liiton toimintaan ja tarkoitukseen. Vaalivaliokuntaa valittaessa otetaan huomioon edustus liiton eri toimintasektoreilta sekä pienistä ja keskisuurista yrityksistä.
Vaalivaliokunnan jäsenten toimikausi on kevätkokousten välinen aika.
15 §
Työelämävaliokunta
Hallitus asettaa vuosittain työelämävaliokunnan, jonka tehtävänä on ohjata liiton toimintaa työnantajapoliittisessa edunvalvonnassa.
Työelämävaliokunnan jäseneksi voidaan valita liiton yritysjäsenen palveluksessa oleva henkilö. Työelämävaliokunnan kokoonpanosta päätettäessä otetaan huomioon se, että kaikki työehtosopimussektorit ovat oikeudenmukaisesti edustettuina.
16 §
PK-valiokunta
Hallitus voi asettaa PK-valiokunnan, jonka tehtävänä on seurata pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä ja niiden kehitystä sekä tehdä tämän pohjalta esityksiä. Valiokunnan jäsenten tulee edustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, tasaisesti liiton eri sektoreilta.
17 §
Muut valiokunnat
Hallitus voi asettaa valiokuntia myös muille liiton keskeisille edunvalvonta-alueille.
18 §
Toimitusjohtaja
Liiton hallitus valitsee toimitusjohtajan.
Toimitusjohtajan tehtävänä on
- valmistelu ja toimeenpano
- johtaa liiton toimistoa ja järjestää sen työt
- huolehtia hallituksen apuna liiton varojen hoidosta ja kirjanpidosta
- ottaa ja erottaa liiton henkilökunta keskeisiä johtajia lukuun ottamatta ja päättää sen työsuhteen ehdoista
- huolehtia muista hallituksen määräämistä tehtävistä.
Toimitusjohtaja on oikeutettu ilman eri valtuutusta edustamaan liittoa, myös tuomioistuimessa ja viranomaisen edessä.
19 §
Liiton nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja kukin erikseen sekä hallituksen määräämät henkilöt yksin tai kaksi yhdessä.
20 §
Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus
Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilit ja hallituksen toimintakertomus on esitettävä tilintarkastajille, joiden tulee antaa lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
21 §
Liitosta eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota liitosta tehtyään eroamisesta yhdistyslain mukaisen ilmoituksen. Jäsenyys lakkaa sen tammi- tai heinäkuun 1 päivänä, joka ensiksi seuraa kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisesta.
Hallitus voi erottaa jäsenen, kun liitto on saanut luotettavan tiedon jäsenyrityksen toiminnan lopettamisesta, liikkeen luovuttamisesta, konkurssiin asettamisesta taikka toimialan muuttamisesta sellaiseksi, ettei se voi olla enää liiton sääntöjen mukaan jäsenenä.
Liiton hallitus voi erottaa jäsenen, joka jättää täyttämättä jäsenvelvollisuutensa tai vaikeuttaa menettelyllään huomattavasti liiton toimintaa.
Erotettu jäsen voi kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan hallituksen puheenjohtajalle annetulla kirjallisella hakemuksella hakea päätökseen muutosta liittokokoukselta, joka ratkaisee asian.
Eronneella jäsenellä tai jäsenellä, jonka jäsenyys on muusta syystä lakannut, ei ole oikeutta saada maksamiaan maksuja takaisin eikä hänellä ole oikeutta liiton omaisuuteen.
22 §
Sääntöjen muuttaminen
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia liittokokouksessa päätöksellä, jota kannattaa 3/4 kokouksessa edustetusta äänimäärästä.
23 §
Liiton purkautuminen
Liiton purkamista koskeva päätös on tehtävä liittokokouksessa niin, että purkamista kannattaa vähintään 3/4 kokouksessa edustetusta äänimäärästä.
Jos liitto puretaan tai lakkautetaan, sen varat on käytettävä viimeisen liittokokouksen päättämällä tavalla liiton toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen.