EU:n medianvapaussäädös sisältää merkittäviä torjuntavoittoja
Euroopan parlamentti ja jäsenmaita edustava neuvosto ovat saavuttaneet alustavan poliittisen sovun komission ehdotuksesta eurooppalaiseksi medianvapaussäädökseksi 15.12.2023.
Euroopan parlamentti ja jäsenmaita edustava neuvosto ovat päässeet poliittiseen yhteisymmärrykseen komission ehdotuksesta eurooppalaiseksi medianvapaussäädökseksi.
Uudella EU-lailla turvataan tiedotusvälineiden vapaus, moniarvoisuus ja toimituksellinen riippumattomuus EU:ssa. Medianvapaussäädöksellä taataan EU-kansalaisten oikeus saada vapaata ja moniarvoista tietoa. Säädös määrittelee myös jäsenvaltioiden vastuun luoda asianmukaiset edellytykset ja puitteet suojella tätä kansalaisten oikeutta. Tavoitteena on myös luoda yhteiset pelisäännöt tiedotusvälineiden toiminnalle EU:n sisämarkkinoilla ja suojella toimittajia ja tiedotusvälineitä poliittiselta vaikuttamiselta. Samalla helpotetaan median toimintaa yli EU:n sisärajojen.
Medianvapaussäädös koskettaa laajasti tiedotusvälineiden toimintaa. Komission ehdotuksen taustalla olivat muun muassa Unkarin ja Puolan aiheuttamat ongelmat median vapaudelle ja yleinen huolestuttava kehitys eurooppalaisen demokratian kannalta.
Neuvottelutulos on media-alan kannalta suotuisa
Komission julkistaessa ehdotuksensa syksyllä 2022 Medialiiton huolena oli, että ehdotus johtaisi Suomen eurooppalaisittain hyvällä tasolla olevan medianvapauuden heikkenemiseen.
”Suomessa ei tarvittu uutta medianvapaussääntelyä. Suomen kanta ja eduskunnan valiokunnat tukivat Medialiiton näkemyksiä. Suomen valtion ja yksityisen kotimaisen media-alan tavoitteet ovatkin olleet pitkälti yhteneväiset EU-lakiprosessin aikana”, Uutismedian liiton lakiasiainjohtaja Ismo Huhtanen kiittelee.
Parlamentin muutosehdotuksissa oli mukana yksityisten tiedotusvälineiden kannalta erittäin huolestuttavia kohtia, joista kuitenkin luovuttiin. Neuvottelujen loppumetreillä hylättiin esimerkiksi parlamentin ehdotukset julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden mandaatin laventamisesta ja määrälliset rajoitukset siihen, kuinka paljon viranomaiset voivat ostaa ilmoitustilaa esimerkiksi paikallislehdiltä. Ehdotukset olisivat johtaneet nykytilan heikentymiseen Suomessa.
Huhtasen mukaan näyttää myös siltä, että Suomen nykyinen sääntely varmistaa tiedotusvälineiden toimituksellisen päätöksenteon vapauden uuden EU-lain vaatimalla tavalla.
”Medianvapauden turvaamiseen EU:ssa tarkoitettu uusi säädös tarjoaa hyvän pohjan kehittää toimituksellista riippumattomuutta ja tiedotusvälineiden toimintaedellytyksiä edelleen. Tiedotusvälineiden sisällön aseman vahvistaminen sosiaalisen median alustoilla on tärkeä uudistus, jonka arvo korostuu tulevaisuudessa. Medianvapautta Suomessa tosiasiassa vaarantaneiden säännösehdotusten osalta saatiin merkittävä torjuntavoitto, kun ehdotuksista neuvotteluissa luovuttiin.”
Medialiitto vaikutti medianvapaussäädöksen sääntelyprosessissa aktiivisesti Suomen neuvottelijoihin sekä eduskunnan ja Euroopan parlamentin kuulemisissa.
Medianvapaussäädöksen tarkempi analyysi ja kansallisten vaikutusten arviointi on Huhtasen mukaan mahdollista, kun lopullinen säädösteksti on käytettävissä talvella.
Tiedotusvälineiden sisällön asema sosiaalisen median alustoilla vahvistuu
Uuden EU-lain tavoitteena on varmistaa, että tiedotusvälineiden päätoimittajan vastuun alaisuudessa tarjoamaa sisältöä kohdellaan erityisen huolellisesti sosiaalisen median palveluissa. Säädöksessä annetaan selkeämmät säännöt erittäin suurten somealustojen ja tiedotusvälineiden välille. Samalla kunnioitetaan jäsenvaltioiden laki- tai itsesääntelyjärjestelmiä, jotka koskevat toimituksellista valvontaa ja journalistisia standardeja.
Somepalvelun on ilmoitettava etukäteen tiedotusvälineelle, mikäli se on poistamassa tiedotusvälineen somepalvelussa julkaisemaa sisältöä ja annettava tälle mahdollisuus reagoida 24 tunnin kuluessa, tai hätätapauksissa nopeammin, jos se päättää poistaa tiedotusvälineen sisällön sillä perusteella, että se on ristiriidassa palvelun käyttöehtojen kanssa. Tiedotusväline voi riitauttaa somepalvelun poistopäätöksen ja viedä päätöksen riidanratkaisumenettelyyn.
Lähdesuojan hyvä taso turvataan
Jäsenvaltioille asetetaan velvoite taata toimittajien ja mediapalvelujen tarjoajien, kuten lehtikustantajien, tehokas suojelu heidän harjoittaessaan toimintaansa. Toimitukselliseen lähdesuojaan puuttumisen edellytykset asetetaan korkealle.
Jäsenvaltioita kielletään käyttämästä pakkokeinoja saadakseen tietoja toimittajien lähteistä tai luottamuksellisesta viestinnästä. Poikkeuksena on vakavien rikosten tutkinta. Toimittajien vakoilu on mahdollista vain vakavien rikosten tutkintaan liittyen. Vakoilu vaatii myös oikeuden etukäteisen päätöksen.
Ranska, Suomi ja viisi muuta jäsenvaltioita ajoivat säädökseen kohtaa, joka olisi mahdollistanut toimittajaan kohdistuvan rikostutkinnan vakoiluohjelmilla tilanteessa, jossa toimittajaa epäillään kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta. Tätä esitutkintaa helpottavaa ja esimerkiksi toimittajien lähdesuojan vaarantavaa kansallisen turvallisuuden kriteeriä ei kuitenkaan otettu mukaan medianvapaussäädökseen.
Julkisen palvelun mediayhtiöiden toiminnan riippumattomuutta korostetaan
Jäsenvaltioiden on varmistettava julkisen palvelun mediayhtiöiden, kuten yleisradioyhtiöiden, toimituksellinen ja toiminnallinen riippumattomuus.
Esimerkiksi yleisradioyhtiön hallituksen jäsenten ja johdon nimitysprosessin on oltava läpinäkyvä ja syrjimätön. Hallituksen jäsenyyden ja johtajasopimuksen keston on osaltaan varmistettava yleisradioyhtiön toiminnan riippumattomuus. Yleisradioyhtiön rahoitusprosessin on oltava läpinäkyvä ja objektiivinen. Kestävällä ja ennustettavalla rahoituksella tulee turvata yleisradioyhtiön toiminnan riippumattomuutta.
Riippumattomalla seurannalla varmistetaan julkisen palvelun mediayhtiön poliittinen riippumattomuus. Medianvapaussäädöksessä viitataan Amsterdamin pöytäkirjaan, joka käsittelee muun muassa julkisen palvelun yleisradioyhtiön toimivaltaa.
Avoimuusvelvoitteet koskevat myös paikallislehtiä ja julkisyhteisöjä
Uuden EU-lain avoimuusvelvoitteet koskevat myös pieniä tiedotusvälineitä kuten paikallislehtiä. Mediapalvelujen tarjoajien, kuten lehtikustantajien, tulee julkistaa tiedot niiden suorista ja epäsuorista omistajista kansallisessa tietokannassa.
Avoimuusvelvoitteita tulee myös mediapalvelun tarjoajille ja julkisyhteisöille liittyen siihen, miten julkisyhteisöt, kuten valtion ja kuntien viranomaiset, hankkivat mainos- ja ilmoitustilaa tiedotusvälineistä ja verkkoalustoista.
Medianvapaussäädöksellä varmistetaan, että julkisyhteisöjen mainos- ja ilmoitustilan ostot eivät synnytä tiedotusvälineille riippuvaisuutta julkisyhteisöjen rahoituksesta. Julkisyhteisöjen mainos- ja ilmoitustilan ostot mediayhtiöiltä ja verkkoalustoilta tulee kohdistaa avointen ja syrjimättömien menettelyjen mukaan. Julkisyhteisöjen mainos- ja ilmoitustilan hankinnassa on otettava huomioon median monimuotoisuus.
Julkisyhteisön tulee vuosittain julkaista tiedot siitä, miten paljon yhteisö on käyttänyt varoja mainos- ja ilmoitustilan ostoihin kokonaisuudessaan ja mediayhtiö- ja verkkoalustakohtaisesti.
Jäsenvaltioilla on myös mahdollisuus sulkea esimerkiksi pienempiä, alle 100 000 asukkaan, kuntia uuden EU-lain soveltamisalan ulkopuolelle.
Komissiosta riippumaton eurooppalainen mediapalvelulautakunta
EU:hun perustetaan riippumaton eurooppalainen mediapalvelulautakunta, joka korvaa nykyisen audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaan direktiivin perustuvan EU:n sääntelyviranomaisten ryhmän. Lautakunnan soveltamisala kattaa myös lehdistön ja radion.
Mediapalvelu koostuu kansallisista media-alan viranomaisista. Lautakunnan rooli on neuvoa antava. Se on komissiosta riippumaton. Lautakunta neuvoo ja tukee komissiota uuden EU-lain ja audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin keskeisten säännösten soveltamisen edistämisessä jäsenvaltioissa. Lautakunta voi antaa lausuntoja ja auttaa komissiota laatimaan suuntaviivoja. Lautakunta voi kuulla esimerkiksi lehdistön edustajia.
Media-alan yrityskaupoissa säilyy kansallisten kilpailuviranomaisten vetovastuu
Jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten on määriteltävä etukäteen aikarajat esimerkiksi lehtikaupoissa sovellettavalle median monimuotoisuusarvioinnille.
Kilpailuviranomaisten on otettava harkinnassaan huomioon muun muassa osapuolten antamat sitoumukset turvata median monimuotoisuutta ja toimituksellista riippumattomuutta sekä se, voisiko ostettava lehti säilyä taloudellisesti elinvoimaisena ilman lehtikauppaa ja uutta omistajaa.
Uudet EU-säännöt sovellettavaksi syksyllä 2025
Lopullinen säädösteksti viimeistellään lähiviikkoina. Sen jälkeen neuvosto ja parlamentti vahvistavat nyt saavutetun alustavan poliittisen yhteisymmärryksen. Säädös tulee voimaan EU-instituutioiden virallisen hyväksynnän jälkeen keväällä 2024.
Uusien EU-sääntöjen soveltaminen alkaa 15 kuukauden kuluttua voimaantulosta. Soveltaminen alkanee siten syksyllä 2025.
Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa medianvapaussäädöksen voimaanpanosta Suomessa. Medialiitto vaikuttaa aktiivisesti uuden EU-lain vuoksi tehtäviin kansallisiin lakimuutoksiin.