Kirjojen verotuksen kiristäminen iskee suomalaisten lukemiseen
Petteri Orpon neljän puolueen hallituksen ohjelmaan sisältyvä kirjojen arvonlisäveron korotus portaittain 10 prosentista 14 prosenttiin on takaisku suomalaisten lukemiselle.
”Kirjojen verotuksen kiristäminen on ristiriidassa hallitusohjelman korostaman sivistyksen ja osaamisen kanssa. Lukutaito, oppiminen ja kulttuuri ovat tärkeä osa kansakunnan henkisen resilienssin rakentamista ja tiedon huoltovarmuutta”, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg huomauttaa.
Medialiitto pitää sen sijaan hyvin perusteltuna, että alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen ei koske sanomalehtiä ja aikakauslehtiä. Ne pysyvät 10 prosentin verokannassa. Lehtien ja kirjojen alv-kannat koskevat sekä digitaalisia että painettuja julkaisuja. ”On valitettavaa, että Suomi ei tässä kohtaa käyttänyt EU:n arvonlisädirektiivin suomaa mahdollisuutta alentaa lehtien ja kirjojen arvonlisävero nollakantaan. Se on jatkossakin vaikuttavin keino parantaa edellytyksiä tuottaa luotettavaa tietoa suomalaisille.”
Reilua kilpailua media-alalla edistetään
Medialiitto on tyytyväinen siihen, että hallitus lupaa edistää reilua kilpailua mediakentällä ja digitaalisessa mainosmarkkinassa huomioiden kansainvälisten alustajättien aseman.
Hallitus asettaa parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Yleisradion rahoitusta, suhdetta kaupalliseen mediaan ja Yle-lain muutostarpeita sekä tarkkarajaistamaan Ylen tehtäviä. Myös yhtiön valvonnan riippumattomuutta on määrä kehittää.
”Kun Yleisradion budjettia sopeutetaan muiden julkisten menojen tavoin ja yhtiön menoja on priorisoitava, kannattaa ensimmäisenä lopettaa yleisradiotoimintaan liittymätön verkkolehtijulkaiseminen, mitä niin kansallinen kuin EU-lainsäädäntökin vaativat”, Holmberg huomauttaa.
”Hallituksen linjaukset ovat Yleisradiolle selvä viesti vähentää toimintaa, jossa yksityinen media jo tällä hetkellä tuo riittävästi tarjontaa kansalaisille.”
Yleisradion talouden avaaminen nykyistä läpinäkyvämmäksi on Holmbergin mukaan tärkeää julkisen palvelun yhtiölle, joka toimii verovaroilla.
Hallitus aikoo varmistaa reilun kilpailun myös posti- ja logistiikkamarkkinoilla. Ohjelman mukaan laadukkaat postipalvelut turvataan koko maassa kustannustehokkaalla ja kilpailullisella tavalla. Samalla avataan alan kustannus- ja tukirakenne. ”Negatiivista on, että sanomalehtien jakelutuen on linjattu puolittuvan vuodesta 2026 eteenpäin 15 miljoonasta 8 miljoonaan euroon”, Holmberg toteaa.
Medialukutaitoa vahvistetaan Suomen turvaksi
Medialukutaito ja informaatiovaikuttaminen ovat esillä ohjelman useissa kohdissa. Opettajien valmiuksia kasvattaa oppilaita kriittiseen medialukutaitoon sekä tietoisuuteen kyberriskeistä luvataan vahvistaa laajan yhteiskunnallisen resilienssin lujittamiseksi.
Verkon rahapelaamisen avaaminen kilpailulle hallitusti lisenssimallilla viimeistään vuoden 2026 alussa on Medialiiton mukaan järkevä päätös.
”Hallitusohjelman kirjaus maltillisesta ja vastuullisesta markkinoinnista toteutuu parhaiten päätoimittajavastuulla toimivissa medioissa. Samalla se tukee ammattimaista journalistista tiedonvälitystä.”
Hallitusohjelmassa on Holmbergin mukaan kirjauksia, jotka määrätietoisesti toteutettuna parantavat kotimaisen moniäänisen median mahdollisuuksia tuottaa luotettavaa tietoa suomalaisille.
”Olennaista on, että kattavaa mediapolitiikkaa johdetaan aktiivisesti entistä koordinoidummin ja eri ministeriöiden yhteistyötä tiivistäen.”