Komissio on julkaissut IPR-suunnitelmansa – media-alalle keskeistä aineettoman omaisuuden suojakeinot ja loukkausten torjunta
Komissio on julkaissut teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan toimintasuunnitelmansa. Media-alan näkökulmasta keskeisiä tavoitteita ovat aineettoman omaisuuden paremmat suojakeinot, suojatun aineiston tehokkaampi hyödyntäminen sekä aineettomien oikeuksien loukkausten torjunta.
Komissio julkaisi 25.11.2020 teollis- ja tekijänoikeuksia eli IPR-oikeuksia (Intellectual Property Rights) koskevan toimintasuunnitelmansa (pdf). Toimenpiteitä tarvitaan, koska pk-yritykset eivät ole IPR-järjestelmän hajanaisuudesta johtuen osanneet hyödyntää oikeuksia riittävästi. IPR-loukkauksiin, kuten piratismiin, ei myöskään ole kyetty puuttumaan tai torjumaan niitä riittävästi. Globaalilla pelikentällä eivät myöskään vallitse reilun kilpailun pelisäännöt, mikä on heikentänyt eurooppalaisten yritysten pärjäämistä kansainvälisiä toimijoita, kuten erittäin isoja alustajättejä vastaan.
”Media-alan näkökulmasta komission toimenpiteistä ovat tärkeimpiä aineettoman omaisuuden paremmat suojakeinot, suojatun aineiston tehokkaampi hyödyntäminen sekä aineettomien oikeuksien loukkausten torjunta”, Medialiiton elinkeinopolitiikan johtaja Riikka Tähtivuori korostaa.
Media-alan yrityksille aineeton arvonluonti tarkoittaa käytännössä investointeja sähköisiin sisältöihin. Tekijän- ja lähioikeudet ovatkin alalla keskeinen IPR-suojamuoto teollisoikeuksiin verrattuna.
Datan saatavuutta ja yhteiskäyttöä tulee edistää
”Media-ala kannattaa komission toimia, joilla edistetään datan saatavuutta ja yhteiskäyttöä. Samalla tulee kuitenkin huolehtia siitä, ettei yritysten dataan tekemiä investointeja hyödynnetä oikeudettomasti”, Tähtivuori painottaa.
Konkreettisena esimerkkinä tästä on komission esittämä tietokantadirektiivin uudelleentarkastelu, johon Medialiitto suhtautuu varauksellisesti. Liiton mielestä direktiiviä ei ole tarpeellista avata lainkaan. Tietokantasuoja on tekijänoikeuden ohella tärkeä suojamuoto dataintensiivisillä aloilla, eikä suojaa tule heikentää. Tietokantasuojan avaaminen olisi omiaan vaarantamaan mediasisältöihin tehtäviä investointeja erityisesti suhteessa alustatoimijoihin.
Media-ala kannattaa verkkoalustojen vastuiden päivittämiseksi esitettäviä lainsäädäntötoimenpiteitä. Toimenpiteitä on jo tulossa voimaan uudessa tekijänoikeusdirektiivissä, joka on parhaillaan kansallisessa täytäntöönpanossa. Lisäksi komissio on esittänyt uusia toimenpiteitä joulukuussa antamassaan laajassa digitaalisia palveluita ja markkinoita koskevassa lainsäädäntöpaketissa.
”Media-ala katsoo myös, että tarvitaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan lainvalvontaviranomaisten mahdollisuuksia puuttua IPR-loukkauksiin”, Tähtivuori toteaa.
Suojattujen sisältöjen luvaton käyttö on jatkuva haaste muun muassa tv-ohjelmien ja oppimateriaalien kohdalla.
Suomi valmistelee parhaillaan kansallista kantaa toimintasuunnitelmaan. EU:n kilpailukykyneuvosto käsittelee ja antaa päätelmänsä aiheesta alkuvuodesta.
Myös kansallinen IPR-strategia valmisteilla
EU:n IPR-toimintasuunnitelman ohella myös Suomen hallitusohjelmaan sisältyy kansallisen aineettomien oikeuksien strategian luominen. Tarkoituksena on kehittää osaamista ja hallintoa sekä nykytilannetta. Strategian valmistelu on parhaillaan käynnissä työ- ja elinkeinoministeriössä, ja sitä tehdään yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sidosryhmistä muodostuvan ohjausryhmän ja kuulemisten kautta.
Medialiitto kannattaa kansallisen strategian luomista ja osallistuu valmisteluun ohjausryhmässä.
”EU:n ja kansallisen hankkeen onnistumisen ja yhteensovittamisen kannalta on tärkeää, että hankkeet ajavat samoja tavoitteita immateriaalioikeuksien tehokkaammasta suojaamisesta, hyödyntämisestä ja valvomisesta IPR-intensiivisten yritysten elinvoimaisuuden ja kansantalouksien elpymisen tukemiseksi”, Tähtivuori painottaa.
Tämä edellyttää EU:n ja kansallisen toiminta- ja sääntely-ympäristön säilyttämistä globaalisti kilpailukykyisenä aineettoman pääoman ja arvon tuottamiseen. Suomelta tarvitaan aktiivisuutta, osaamista ja riittäviä resursseja lainsäädäntöprosesseissa.