Media-ala hyödyntää tekoälyä ja data-analytiikkaa yhä kattavammin
Tekoälyn ja datan hyödyntämiseen liittyvät innovaatiot ovat media-alan keskeisiä muutosvoimia lähitulevaisuudessa. Teknologian kehitys tehostaa toimintaa ja tuo kustannushyötyjä sekä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Suomalaiset media-alan yritykset hyödyntävät teknologisia innovaatioita yhä kattavammin, Medialiiton juuri julkaisemasta toimialastrategiatyöstä selviää. Keskeisimpiä teknologisia trendejä ovat tekoälyn soveltaminen liiketoiminnassa, keskustelubotit, data-analytiikka, virtuaalinen todellisuus ja puheohjaus. Näitä trendejä vievät voimakkaimmin eteenpäin globaalit jätit, kuten Facebook, Google, Alibaba ja Amazon.
Medialiiton toimialastrategiatyöstä käy ilmi, että muun muassa tekoälysovelluksia on Suomessa media-alalla käytössä sisällöntuotannon tukena jo useammissa eri yrityksissä. Tässä vaiheessa sovellukset edustavat nk. yksinkertaista tekoälyä ja sopivat taustatyöhön, tietohakuihin ja toisteisiin sisältöihin, kuten talousraportteihin ja urheilu-uutisiin. Tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuudet journalistisessa sisällöntuotannossa kasvavat merkittävästi vuoteen 2030 mennessä.
Tekoälyn lisäksi data-analytiikka kehittyy menneitä tapahtumia kokoavasta kuvailevasta analytiikasta yhä enemmän ennakoivaan ja ohjailevaan analytiikkaan. Kehitys mahdollistaa sisältöjen, mainonnan ja palveluiden yhä tarkemman ja personoidumman kohdentamisen sekä brändien ja kuluttajien vuorovaikutuksen syvemmän ymmärtämisen. Myös Suomessa yritykset yhdistelevät verkkopalveluista kerättyä dataa kuluttajadataan.
Lisätyssä todellisuudessa miljardien markkinapotentiaali
Lisätyn todellisuuden sovellukset ovat tulleet suurelle yleisölle tutuiksi älypuhelinten Pokemon Go -pelin ja sosiaalisen median filttereiden myötä. Älypuhelinten uusien versioiden odotetaan lisäävän virtuaaliseen todellisuuteen liittyviä ominaisuuksia.
”Erityisesti lisätyssä todellisuudessa nähdään miljardien eurojen markkinapotentiaali. Teknologia tarjoaa media-alalle mahdollisuuksia digitaalisen mainonnan ja toimituksellisen sisällön kehittämiseen, pelillistämiseen ja käyttäjien sitouttamiseen”, Medialiiton uuden kasvun asiantuntija Noora Pinjamaa arvioi.
Ääni ja puhe automatisoituvat
Keskustelubottien suosio on kasvanut viestipalvelujen, kuten WhatsAppin, menestyksen vanavedessä. Muun muassa Messenger-pohjaisia keskustelubotteja on ollut kehitteillä myös kotimaisilla mediataloilla.
”On ollut mielenkiintoista huomata, että viestipalvelujen suosio on erityisesti nuorten keskuudessa mennyt osin jopa sosiaalisen median verkostojen ohi”, Pinjamaa toteaa.
Myös puheohjaus on kovaa vauhtia yleistymässä maailmalla. Uusien äänilaitteiden tulon myötä kokeilunhaluisimmat mediatalot erityisesti Yhdysvalloissa näkevät puheen tulevaisuuden käyttöliittymänä. Tätäkin trendiä, erityisesti älykaiuttimien osalta, johtaa Amazon.
Yrityskohtaista ennakointia ja yhteistyötä
”Jokaisen yrityksen tärkein tehtävä on arvioida oma tulevaisuutensa oman viitekehyksensä ja yleisten muutosdraivereiden pohjalta”, Pinjamaa korostaa.
Media-alalla on teknologiasektorilla myös yhteisiä intressejä, jotka liittyvät investointeihin, kompetenssien ja kumppanuuksien jakamiseen sekä kansallisiin erityispiirteisiin. Esimerkiksi tekstin- ja kuvantunnistuksen algoritmien kehityksen jättäminen kansainvälisille digijäteille voi olla Suomen etujen vastaista.
”Kansallisten yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen on myös meille prioriteetti”, Pinjamaa huomauttaa.
Medialiiton toimialastrategiatyö tukee alaa sen kehitys- ja uudistusprosesseissa. Työskentelyyn osallistui 100 henkilöä, ja se sisälsi mm. workshopeja ja Thinkathon-työpajan. Toimialastrategiatyön toteutuksesta vastasi MindMill Network Oy.
Strategiatyön materiaalit on koottu www.media2030.fi -verkkopalveluun. Hankkeen tulosten hyödyntämistä jatketaan alan yritysten omassa strategiatyössä.
Lisätietoja strategiatyöstä antaa Medialiiton uuden kasvun asiantuntija Noora Pinjamaa, noora.pinjamaa@medialiitto.fi, puh. 050 442 1507.