Media ja valmiuslaki
Medialla on velvoitteita niin poikkeusoloissa kuin muissakin erityistilanteissa.
Voiko koronavirus aiheuttaa poikkeusolon
Valmiuslaki määrittelee poikkeusolot. Yksi viidestä mahdollisesta poikkeusolosta on vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Lainvalmistelutöissä todetaan, että hyvin laajalle levinnyt vaarallinen kulkutauti (pandemia) voi tarkoittaa maailmanlaajuisesti levinnyttä tautia ilman, että se on vielä tullut Suomeen. WHO on määritellyt koronaviruksen pandemiaksi.
Valmiuslaki voidaan ottaa Suomessa käyttöön, jos valtioneuvosto ja eduskunta näkevät koronavirustilanteen riittävän vakavaksi uhkaksi väestölle tai maan talouselämälle. On kuitenkin huomattava, että poikkeavia toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.
Mitä valmiuslain käyttöönotosta voi seurata medialle
Jos valmiuslaki otetaan käyttöön koronaviruksen aiheuttaman pandemian perusteella, mediayritykset joutuvat noudattamaan tiedotusten julkaisuvelvollisuutta. Siitä säädetään valmiuslain 126 §:ssä seuraavasti:
Valmiuslakiin sisältyy muitakin median toimintaan vaikuttavia toimivaltuuksia, mutta niitä ei ole mahdollista ottaa käyttöön pandemian perusteella. Laajempien valtuuksien käyttöönotto edellyttäisi Suomeen kohdistuvaa aseellista hyökkäystä tai hyökkäyksen uhkaa taikka taloudellista kriisiä.
Postitoimintaa koskevat velvoitteet
Jotkut mediayritykset harjoittavat postitoimintaa.
Valmiuslaki antaa liikenne- ja viestintäministeriölle poikkeusoloissa mahdollisuuden velvoittaa postiyritykset muun muassa tekemään yhteistyötä ministeriön yksilöimällä tavalla sekä ylläpitämään järjestelmiä ja palveluita tietyistä paikoista. Postiyritykset voidaan myös velvoittaa tuottamaan postin yleispalvelua tai tarjoamaan sitä postilaista poikkeavalla tavalla.
Liikenne- ja viestintäministeriö voi poikkeusoloissa lisäksi päättää yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta välttämättömien kirjelähetysten ja postipakettien etuoikeudesta postipalveluiden tarjonnassa.
Miten valmiuslaki otetaan käyttöön
Valtioneuvosto toteaa ensin, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, maassa vallitsevat poikkeusolot.
Tämän jälkeen valtioneuvosto antaa niin sanotun käyttöönottoasetuksen, jossa säädetään valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien soveltamisen aloittamisesta. Asetuksessa kerrotaan, mitä valmiuslain mukaisista toimivaltuuksista voidaan soveltaa.
Eduskunta käsittelee välittömästi käyttöönottoasetuksen ja päättää, saako asetus jäädä voimaan. Eduskunta voi halutessaan kumota asetuksen osittain tai kokonaan. Eduskunta voi myös lyhentää asetuksen voimassaoloaikaa. Kun eduskunta on tehnyt päätöksensä, valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia voidaan alkaa soveltaa.
Median on julkaistava viranomaistiedotteita tärkeästä syystä myös normaalioloissa
Viranomaiset voivat velvoittaa median julkaisemaan viranomaisten tiedotteita myös muulloin kuin poikkeusoloissa. Julkaisuvelvoite perustuu tällöin sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 7 §:ään:
Viranomaisen asiana on harkita, kuinka kattavaa ja nopeaa tiedottamista kussakin tapauksessa on pidettävä tarpeellisena.
Julkaisija ja ohjelmatoiminnan harjoittaja, jonka puoleen tiedotuksen julkaisemista pyytävä viranomainen kääntyy, on velvollinen toimittamaan viranomaistiedotuksen sellaisenaan yleisön saataville. Säännöksessä tarkoitettujen edellytysten käsillä olo jää jo asian luonteen vuoksi viranomaisen harkittavaksi. Tämä on todettu lainvalmistelutöissä.