Miten medianvapaussäädös vaikuttaa suomalaisen median toimintaan?
Medianvapaussäädös pyrkii turvaamaan tiedotusvälineiden toimituksellisen riippumattomuuden, moniarvoisuuden ja vapauden Euroopan unionissa. Sääntöjen soveltaminen alkaa vaiheittain marraskuusta 2024 lukien ja pääsääntöisesti elokuussa 2025.
Medianvapaussäädös laadittiin vastaamaan eurooppalaiseen huoleen median vapauden heikentymisestä ja poliittisesta vaikuttamisesta tiedotusvälineiden toimintaan. Myös etenkin joissakin Itä-Euroopan maissa ilmenneet ongelmat median omistuksen avoimuudessa ja valtion mainontarahoituksen jakamisessa huolettivat.
Miten säädös sitten vaikuttaa suomalaisen median toimintaan? Uutismedian liiton lakiasianjohtaja Ismo Huhtanen vastaa kysymyksiin säädöksen sisällöstä.
Mitä mediaa medianvapaussäädös koskee?
‒ Medianvapaussäädös koskee niin yksityisesti omistettujen tiedotusvälineiden kuin myös julkisten yleisradioyhtiöiden toimintaa. Säädöksellä vahvistetaan päätoimittajavastuulla toimivien tiedotusvälineiden moitteetonta toimintaa koskevat yhteiset EU-säännöt ja turvataan niiden riippumattomuus ja moniarvoisuus. Medianvapaussäädöksellä varmistetaan muun muassa se, että toimitukselliset päätökset voidaan tehdä vapaasti kunkin tiedotusvälineen vakiintuneen toimituksellisen linjan mukaisesti, ja varmistetaan, että uutisten tarjontaan mahdollisesti vaikuttavista todellisista tai mahdollisista eturistiriidoista ilmoitetaan.
Säädöksellä halutaan suojella toimittajien lähdesuojaa viranomaisten suuntaan. Miten tämä muuttaa tilannetta Suomessa?
‒ Journalististen lähteiden suoja on Suomessa lainsäädännössä ja Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä kohtuullisen hyvin turvattu. Lähdesuojaan oikeutettujen henkilöiden piiri voi medianvapaussäädöksen myötä Suomessa vähän laajentua. Muutoin säädös ei välttämättä paranna meillä toimitusten kannalta lähdesuojan sääntelyä, sillä säädös mahdollistaa sen, että laissa säädetään lähdesuojan purkamistoimenpiteestä. Edellytyksenä on, että toimenpide on oikeasuhteinen ja perusteltu tapauskohtaisesti yleiseen etuun liittyvästä pakottavasta syystä. Lisäksi toimenpide edellyttää oikeusviranomaisen ennakkolupaa. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeuksellisissa ja kiireellisissä tapauksissa kyseessä oleva viranomainen voi antaa luvan myös jälkikäteen ilman aiheetonta viivytystä.
Miten säädös vaikuttaa tiedotusvälineiden toimintaan sosiaalisen median palveluissa?
‒ Medianvapaussäädös vahvistaa tiedotusvälineiden sisällön asemaa sosiaalisen median alustoilla. Tämä onkin artikla, jonka arvioidaan tukevan myös kotimaisten tiedotusvälineiden asemaa suhteessa suuriin, globaaleihin sosiaalisen median palveluihin.
‒ Suomalainen päätoimittajavastuun alla toimiva, Journalistin ohjeisiin sitoutunut tiedotusväline voi ilmoittaa tämän statuksensa some-yhtiölle. Mikäli some-yhtiö aikoo poistaa tiedotusvälineen julkaiseman sisällön palvelusta tai rajoittaa sisällön näkyvyyttä sen perusteella, että tiedotusvälineen sisältö on some-palvelun sääntöjen vastaista, on some-yhtiön ilmoitettava ensin tiedotusvälineelle poisto- tai rajoituspäätöksen perustelut ja annettava tiedotusvälineelle mahdollisuus vastata 24 tunnin kuluessa. Kriisitilanteissa vastausaika voi olla lyhyempi. Tiedotusväline voi riitauttaa sisällön poisto- tai näkyvyyden rajoituspäätöksen.
Miksi ja miten mediayritysten tulee ilmoittaa tiedot omistajistaan?
‒ Medianvapaussäädöksen avoimuusvelvoitteilla tavoitellaan nykyistä parempaa mediaomistuksen läpinäkyvyyttä. EU-kansalaisilla tulee olla oikeus tietää, ketkä omistavat tiedotusvälineet. Mediayhtiöiden, kuten lehtikustantajien, tulee julkistaa tiedot niiden suorista ja välillisistä omistajista esimerkiksi verkkosivuillaan.
Pitääkö mediayritysten alkaa raportoida valtion mainonnasta ja valtiolta saadusta taloudellisesta tuesta?
‒ Uutena velvoitteena mediayhtiöiden tulee raportoida esimerkiksi verkkosivuillaan vuotuinen kokonaismäärä saaduista valtion mainontaan tarkoitetuista julkisista varoista sekä kolmansilta mailta saaduista mainostuloista. Valtion mainonta tarkoittaa viranomaisten ja julkisten yhtiöiden toimintaa edistäviä ja muita mainosviestejä, tiedonantoja ja informaatiokampanjoita, joita julkaistaan esimerkiksi tiedotusvälineissä tavallisesti maksua tai muuta vastiketta vastaan.
‒ Vastavuoroisesti viranomaisten ja julkisten tahojen, muun muassa kuntien ja julkisten yhtiöiden, on julkaistava sähköisesti ja käyttäjäystävällisessä muodossa esimerkiksi verkkosivuillaan vuosittain niiden mainos- ja ilmoitustilan hankintaa koskevat tiedot. Niiden on julkistettava muun muassa niiden mediayhtiöiden ja verkkoalustojen tarjoajien viralliset nimet, joilta mainos- ja ilmoitustilaa on ostettu, sekä käytetty vuotuinen kokonaissumma ja mediayhtiölle tai verkkoalustan tarjoajalle vuosittain maksetut summat.
Medianvapaussäädöksen avulla halutaan suojella median monimuotoisuutta. Miten se vaikuttaa yrityskauppoihin?
‒ Vetovastuu media-alan yrityskaupoissa säilyy edelleen kansallisella viranomaisella, eivätkä media-alan yrityskaupat siirry EU-tasolla arvioitavaksi kuin vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Medianvapaussäädöksen mukaan mediamarkkinoiden keskittymien arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa mediamarkkinoiden keskittymän odotettu vaikutus tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen, toimituksellista riippumattomuutta koskevat suojatoimet ja yrityskaupan osapuolten mahdollisuudet taloudellisesti kestävän toiminnan jatkamiseen ilman yrityskauppaa. Tuleva sääntely sisältää objektiiviset, syrjimättömät ja oikeasuhteiset kriteerit, joiden mukaisesti yrityskauppa on ilmoitettava viranomaiselle ja joiden mukaan yrityskaupan vaikutusta arvioidaan.
‒ Tämä merkitsee käytännössä uutta, medianvapaussäädöksen pohjalta laadittavaa lainsäädäntöä Suomeen. Mikäli uusi kansallinen sääntely on selkeää ja linjassa medianvapaussäädöksen kanssa, ei merkittäviä muutoksia nykytilaan olisi odotettavissa, lukuun ottamatta mahdollisesti käytännössä jonkin verran laajentuvaa ilmoitusvelvollisuutta.
Mitä vaatimus julkisen palvelun medioiden avoimesta ja puolueettomasta rahoituksesta tarkoittaa?
‒ Medianvapaussäädöksen mukaan julkisen palvelun medioiden, kuten esimerkiksi julkisen palvelun yleisradioyhtiön, Yleisradion, rahoituksen tulee perustua etukäteen vahvistettuihin avoimiin ja puolueettomiin kriteereihin. Julkisen palvelun yleisradioyhtiöllä on säädöksen perusteella oltava riittävät, kestävät ja ennakoitavissa olevat taloudelliset resurssit, jotta ne voivat täyttää julkisen palvelun tehtävänsä sekä kehittyä tässä tehtävässään. Tavoitteena on näin turvata julkisen palvelun yleisradioyhtiön toimituksellinen riippumattomuus. Medianvapaussäädös ei ota kantaa siihen, mikä on julkisen palvelun tehtävän laajuus, mitä tehtäviä kuuluu julkisen palvelun yleisradiotoimintaan tai minkä tulisi olla julkisen palvelun yleisradioyhtiön rahoituksen taso. Medianvapaussäädös ei myöskään vaikuta EU:n valtiotukisääntelyn soveltamiseen julkisen palvelun yleisradiotoimintaan.
Euroopan parlamentti ja jäsenmaita edustava neuvosto saavuttivat poliittisen sovun komission ehdotuksesta eurooppalaiseksi medianvapaussäädökseksi joulukuussa 2023. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi säädöksen maaliskuussa 2024 ja säädös tuli voimaan 7.5.2024. Sääntöjen soveltaminen alkaa pääsääntöisesti 8.8.2025.
Liikenne- ja viestintäministeriö aloittaa syksyllä kansallisen hankkeen, jolla medianvapaussäädöksen edellyttämät muutokset tehdään kansallisiin lakeihin. Tavoitteena on saada hallituksen esitysluonnos lausunnoille viimeistään joulukuussa. Medianvapaussäädöksen vaikutusten arviointi tarkentuu, kun saadaan näkyvyys hallituksen esityksen ja uuden sääntelyn yksityiskohtaiseen sisältöön.