Seminaari pureutuu liiketoiminnan ja teknologian kehittämiskeinoihin
Mistä ja miten media-ala löytää uutta kasvua vuonna 2017, kysytään Viestintäalan tutkimussäätiön, Medialiiton ja Tekesin yhteisessä Uutta kasvua -seminaarissa Helsingissä 15.3.2017.
Puhujat Suomesta ja ulkomailta esittelevät kansainvälistä tutkimustietoa, oppeja ja kokemuksia, joiden avulla media-ala voi kehittää liiketoimintaansa ja palvella asiakkaitaan parhaiten kanavasta ja paikasta riippumatta.
Paras palvelu tarkoittaa lukijoiden ja katsojien sitouttamista tekemällä sisältöjä, joiden vaikuttavuuden pystyy mittaamaan. Se tarkoittaa tekstin tuottamista automatisoivia työkaluja, joiden avulla saadaan aikaan entistä kattavampaa uutisointia ja lisää työ- ja syventymisaikaa toimittajille.
Yleisöllä on suosikkinsa
Monikanavaisuus on tullut jäädäkseen, mutta ei niin, että jokaiseen uuteen välineeseen satsataan henkilötyövuosia ja kehitystyötä vain sen uutuudenviehätyksen takia. Kyse on siitä, että yleisöllä on suosikkikanavansa, joista he eivät hevillä luovu. Media ei ole enää päätepiste vaan tori, jossa ihmiset kohtaavat.
”Sisällön vaikuttavuus ja laatu merkitsevät, ja niitä pitää pystyä myös mittaamaan”, A-Lehtien liiketoimintajohtaja Kaisa Ala-Laurila sanoo.
Netin mainosrahaa valuu yhä enemmän Facebookille ja Googlelle, ja verkkokauppa keskittyy Amazonin ja Alibaban kaltaisille yrityksille. Se on samalla mahdollisuus medialle auttaa ja ohjata ihmisiä parempien kauppojen äärelle – ja löytää New York Timesin ostaman Wirecutterin tapaan uusia tulonlähteitä affiliaattitoiminnasta.
Uusia työkaluja ja teknologiaa
Viimeistään nyt on aika huolehtia siitä, että median tekijöillä on joustavat ja nopeat työkalut, painottaa Keskisuomalaisen Chief Digital Officer Kirsi Hakaniemi. ”Pitää olla hyvin helppoa teknologiaa ja avoin viestintäkulttuuri”, Hakaniemi sanoo.
Helsingin Sanomissa on kerätty kokemuksia ohjelmallisesta tekstintuotannosta eli siitä, että tietokoneohjelma kirjoittaa otteluraportteja jääkiekko-otteluista. Se parantaa palvelutasoa – nopeampia raportteja useammista otteluista – ja samalla vapauttaa toimittajien työaikaa journalistista lisäarvoa tuottaviin juttuihin.
”Se on lopulta asia, jonka takia ihmiset arvostavat journalismibrändejä kuten Helsingin Sanomia”, Sanoman Vesa Lindqvist sanoo.
Jo käytössä olevaa teknologiaa ovat myös 360 asteen videot ja virtuaalitodellisuus (VR), joiden kautta katsojat pääsevät uppoutumaan vieraisiin paikkoihin tehokkaammin kuin koskaan aiemmin. Yhdysvalloissa analyytikot povaavat virtuaalitodellisuudesta jo seuraavaa iPhonen suuruusluokkaa olevaa mullistusta.
Mahdollisuudet sekä journalismin että myynnin ja markkinoinnin työkaluna ovat huimat. Kun ihminen asettaa virtuaalisilmikon päähänsä ja kävelee ympäriinsä asunnossa, jota ei ole vielä edes rakennettu, hän saa tilasta paremman käsityksen kuin pohjapiirustusten ja havainnekuvien avulla.
Kerronta ja ajattelu muuttuvat
VR-projektien parissa työskennelleet ovat huomanneet, että uusi teknologia vaatii uudenlaisia kerrontatapoja. Kyse ei ole ihan pienestä muutoksesta ajattelutavassa, kertoo Teatime Researchin Noora Heiskanen.
”Virtuaalitodellisuudessa pidetään usein tärkeänä sitä, että tulee tunne empatiasta. Mutta virtuaalitodellisuudessa ei voida välttämättä hyödyntää elokuvista tuttua tapaa, jossa tarvitaan joku ihminen empatian kohteeksi. Kokemus syntyy jokaisen katsojan mielessä”, Heiskanen sanoo.
Lisätiedot:
Helene Juhola, asiamies
Viestintäalan tutkimussäätiö
puh. 0500 512 371