Suomalaiset pitävät vapaan median merkitystä demokratialle erittäin tärkeänä
Kotimaisen vapaan median tuottama luotettava tieto on suomalaisten mielestä erittäin tärkeä edellytys toimivalle demokratialle, ilmenee IROResearch Oy:n Medialiitolle tekemästä mielipidetutkimuksesta.
Suomalaisista 93 prosenttia pitää vapaan median demokratiamerkitystä tärkeänä, ja peräti 74 prosenttia arvioi merkityksen erittäin tärkeäksi.
Vastaajista 94 prosenttia pitää tärkeänä, että Suomessa säilyy vahva ja monipuolinen, suomalaisia sisältöjä tuottava mediatarjonta. Tätä erittäin tärkeänä pitävien osuus on noussut vuoden 2015 mittauksen 47 prosentista nyt 61 prosenttiin.
Vapaan median tuottamalla luotettavalla tiedolla nähdään suuri merkitys myös suomalaisten henkiselle huoltovarmuudelle poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa. Tätä pitää tärkeänä 92 prosenttia vastaajista. Yhtä suuri osuus katsoo lukutaidon kannalta tärkeäksi, että Suomessa julkaistaan lapsille ja nuorille suunnattua mediaa. Vastaavasti 78 prosenttia suomalaisista arvostaa, että saa kotimaisesta erikoistuneesta mediasta tietoa omasta alasta tai harrastuksesta.
”Tulokset osoittavat, että suomalaiset ymmärtävät kirkkaasti vapaan median ja sananvapauden merkityksen avoimelle demokraattiselle yhteiskunnalle. Luotettavalle tiedolle on suuri tarve nykyisessä maailmantilanteessa ja uudessa mediaympäristössä. Toivomme, että seuraava hallitus ottaa ohjelmaansa mediapolitiikan, jolla kyetään median toimintaedellytyksiä parantaviin päätöksiin”, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg kommentoi.
Selvä enemmistö eli 61 prosenttia tutkimuksen vastaajista pitää tärkeänä, että painettujen ja digitaalisten sanomalehtien, aikakauslehtien ja kirjojen arvonlisävero alennettaisiin kymmenestä prosentista nollaan. Euroopan unioni antoi viime keväänä kaikille jäsenmaille mahdollisuuden soveltaa 0–5 prosentin alv-kantaa muun muassa lehtiin ja kirjoihin.
IROResearch kysyi mielipiteitä 7.–14. joulukuuta 1000 suomalaiselta valtakunnallisesti edustavalla internetin kuluttajapaneelin otoksella. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on korkeimmillaan noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.