Valeuutisten uskotaan vaikuttavan suomalaisten käsityksiin faktoista
Valtaosa suomalaisista uskoo, että verkossa leviävillä valeuutisilla on vaikutusta kansalaisten käsityksiin ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien perusfaktoista.
Kaksi kolmasosaa (67 %) Medialiiton tilaaman mielipidetutkimuksen vastaajista arvioi, että valeuutiset vaikuttavat suomalaisten käsityksiin melko paljon tai erittäin paljon. Neljäsosa arvioi vaikutuksen melko vähäiseksi.
Tietoykkönen Oy:n tekemä valeuutisia käsittelevä tutkimus julkistettiin tiistaina Mediapäivä 2017 -tapahtumassa Helsingissä. Tutkimusta varten haastateltiin lokakuussa tuhat 18 vuotta täyttänyttä mannersuomalaista.
Vastaajista 43 prosenttia kertoi törmäävänsä verkossa viikoittain uutisiin, jotka eivät ole täysin totuudenmukaisia. Suoranaisesti valheellisiin uutisiin törmää viikoittain 29 prosenttia vastaajista. Nuoremmat ikäluokat havaitsevat ei-tosia uutisia selvästi useammin kuin vanhemmat.
Suomalaisista 9 prosenttia on jakanut verkossa uutisen, jonka on myöhemmin huomannut valheelliseksi. Vastaajista 4 prosenttia on jakanut uutisen, jonka on tiennyt olevan valheellinen. 18–24-vuotiaista näin on tehnyt kuitenkin 12 prosenttia.
Puoluekanta vaikuttaa medialuottamukseen
Valheellisia uutisia tuottavat vastaajien mukaan eniten poliittiset, aatteelliset tai ideologiset ryhmittymät sekä MV-lehden kaltaiset verkkojulkaisut, jotka eivät ole sitoutuneet Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja Journalistin ohjeisiin. Uutisia keksivät myös yksittäiset ihmiset ja vieraan vallan edustajat tai avustajat.
Vähiten valheellisia uutisia tuottavat kotimaiset mediat, kuten sanomalehdet, aikakauslehdet, tv ja radio. Silti lähes puolet vastaajista arvioi, että nekin tuottavat valheellisia uutisia ainakin jonkin verran. Luottamus kotimaiseen mediaan on heikompi perussuomalaisia kannattavien joukossa.
Demokratia tarvitsee yhteisen faktapohjan
Kolme neljästä vastaajasta luottaa omiin kykyihinsä tunnistaa valheellinen uutinen. Nuoremmat ikäluokat luottavat tässä itseensä enemmän kuin vanhemmat.
”Kaikissa ikäryhmissä enemmistö luottaa kykyynsä tunnistaa valeuutinen, mutta mielenkiintoista on, kuinka usko omaan medialukutaitoon heikkenee iän myötä. Epävarmoja omasta kyvystään tunnistaa valeuutinen on lähes neljäsosa yli 65-vuotiaista vastaajista”, sanoo Tietoykkösen kehitys- ja asiakkuuspäällikkö Tanja Herranen.
Vastaavassa, Ruotsissa helmikuussa 2017 tehdyssä tutkimuksessa valeuutisten merkitys oli suurempi kuin Suomessa. Ruotsalaisista 44 prosenttia törmäsi valeuutisiin viikoittain ja 76 prosenttia arvioi, että keksityt uutiset vaikuttivat kansalaisten todellisuuskäsitykseen.
”Tulokset osoittavat, että valeuutiset on suomalaistenkin mielestä merkittävä ilmiö. Jos kansalaisten käsitykset eivät perustu todellisuuteen, murenee pohja faktapohjaiselta keskustelulta ja toimivalta demokratialta”, varoittaa Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg.
Holmbergin mukaan oikean, totuuteen pyrkivän ja sisällöstään vastuun kantavan median ja vailla totuusvelvoitetta toimivien julkaisujen erottaminen on entistäkin tärkeämpää.
”Mediakasvatukselle ja medialukutaidon opettamiselle on suuri tarve, myös aikuisten parissa. Journalismin ja sen eettisten pelisääntöjen tunteminen on tärkeää myös median kuluttajille, jotta he voivat erottaa oikean uutisen väärästä.”
Lisätietoja:
Tanja Herranen
Kehitys- ja asiakkuuspäällikkö
Tietoykkönen Oy
p. 050 596 6492
Jukka Holmberg
Toimitusjohtaja
Medialiitto
p. 040 735 1690