Verkkouutisista maksaa lähes viidennes suomalaisista
Verkkouutisista maksaneiden suomalaisten määrä kasvoi viime vuodesta, ilmenee Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2018 -kyselytutkimuksesta. Myös entistä useammat heistä, jotka eivät vielä maksa, arvelevat maksavansa verkkouutisista seuraavan 12 kuukauden aikana.
Kaikista tutkimukseen osallistuneista 37 maasta Suomessa uutisiin luotetaan eniten, ja perinteisellä kotimaisella uutismedialla on vahva asema myös verkossa. Suomalaiset hakevat uutisensa tyypillisesti suoraan uutismedian sivuilta sen sijaan, että löytäisivät ne sosiaalisen median tai jonkun muun kolmannen osapuolen kautta. Tämä trendi näyttää jopa vahvistuvan.
Uutismedian ongelma on ollut se, että suomalaiset ovat tottuneet maksuttomiin verkkouutisiin, ja maksullisille palveluille on ollut vain vähän ostajia. Vuodesta 2014 maksajien osuus 18 vuotta täyttäneistä suomalaisista pysyi noin 15 prosentissa, kunnes tänä vuonna se kasvoi 18 prosenttiin. Myös verkkouutisista vielä maksamattomien keskuudessa valmius maksamiseen lisääntyi. Vuonna 2017 heistä ainoastaan 6 prosenttia uskoi maksavansa verkkouutisista seuraavan 12 kuukauden aikana, kun nyt näin ajatteli jo 11 prosenttia.
Uutisten tavoittavuus pienessä laskussa
Vaikka verkko on vahvistanut asemiaan uutismediana, se ei ole syrjäyttänyt perinteisiä jakelukanavia (painetut lehdet, radio, tv). Uutiset tavoittavat suomalaiset lähes tasaveroisesti sekä perinteisten kanavien että verkkomedian kautta. Verkkouutisten tavoittavuus ei myöskään näytä enää kasvavan. Vuodesta 2015 niiden viikkotavoittavuus on Suomessa päinvastoin heikentynyt 90 prosentista 85 prosenttiin. Uutisten tavoittavuus perinteisten jakelukanavien kautta aleni samassa ajassa 88 prosentista 84 prosenttiin.
”Voi olla, että uutisille jää ihmisten arjessa vähemmän tilaa, kun aikaa käytetään sosiaalisen median keskusteluissa sekä verkon monissa viihdepalveluissa”, arvelee Tampereen yliopiston tutkija Esa Reunanen.
Älylaitteiden merkitys kasvaa
Älypuhelimen merkitys uutisvälineenä vahvistuu edelleen. Kun vielä joitakin vuosia sitten älypuhelin oli tietokonetta täydentävä keino seurata uutisia, siitä on nyt yhä useammalle tulossa pääasiallinen tai ainoa verkon uutisväline.
Ikäluokkien erot älylaitteiden käytössä ovat suuret. Yli puolelle alle 45-vuotiaista älypuhelin on jo pääasiallinen väline verkkouutisten seuraamiseen, kun yli puolelle 45 vuotta täyttäneistä pääasiallinen väline on vielä tietokone. Nuorilla tietokoneen käyttö uutisten seuraamiseen vähenee nopeasti, ja iäkkäämpien keskuudessa älypuhelimen uutiskäyttö yleistyy nopeasti.
Tänä vuonna myös äänen ja ääniohjauksen merkitys korostuu. Erityisesti maissa, joissa älykaiuttimia on saatavilla, monet mediatalot ovat lähteneet rohkeasti kokeiluun mukaan.
”Vastaavaa on nähtävissä monista muistakin tutkimuksista, joissa ennakoidaan ääniohjauksen muuttavan radikaalisti tapaa, jolla tietoa haetaan”, kommentoi Viestintäalan tutkimussäätiön johtaja Noora Pinjamaa.
Kritisoinnista huolimatta luottamus uutismediaan säilynyt
Luottamus uutisia kohtaan pysyi Suomessa edelleen vertailun korkeimpana. Suomalaisten enemmistö näyttää pitävän valtavirran uutismediaa suhteellisen luotettavana, vaikka puolet vastaajista kertoi kohdanneensa viikon aikana eri tavoin huonoa, virheellistä tai harhaanjohtavaa journalismia.
Tässä tutkimuksessa reilu puolet vastaajista tunsi ainakin jonkun luetelluista niin sanotuista vastamedioista nimeltä ja 8 prosenttia kertoi seuranneensa jotain niistä viikon aikana.
Viime vuosina vastamedia on kritisoinut voimakkaasti perinteistä uutismediaa ja on käyty keskustelua valeuutisista.
”Meillä on hyvin äänekäs vähemmistö, joka Suomessakin lietsoo epäluottamusta mediaan ja väittää, ettei mediaan luoteta. Tosiasiassa kansalaiset kyllä kritisoivat mediaa, mutta luottavat siihen aivan eri lailla kuin muuhun verkossa leviävään informaatioon”, kommentoi Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström raportin tuloksia.
Suomi-raportissa tutkimustuloksia kommentoivat myös Mediatalo Keskisuomalaisen digitaalisen liiketoiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi, Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta, Kaleva-konsernin toimitusjohtaja Juha Laakkonen, Basso Median toimitusjohtaja Riikka Reunanen ja Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne.
Reuters Institute Digital News Report vertaa uutisten käyttöä 37 maassa. Tutkimus tehdään vuosittain, ja Suomi on ollut mukana vuodesta 2014. Tiedot perustuvat kyselyyn, johon kussakin maassa osallistuu noin 2000 vastaajaa.
Lue lisää Media-alan tutkimussäätiön sivuilta.
Lisätietoja
Noora Alanne
Media-alan tutkimussäätiön johtaja
p. 050 442 1507, noora.alanne@mediaalansaatio.fi
Esa Reunanen
tutkija, Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus (COMET)
p. 050 318 5943, esa.reunanen@uta.fi